Luonnonvarakeskus

Kannattaako vuoden poikimaväliä tavoitella?

Jaa

Lehmien tuotostason noustessa tuottajia askarruttaa kysymys taloudellisesti kannattavimmasta poikimavälin pituudesta. Tavoitteena on pidetty vuoden poikimaväliä, mutta antaako se edelleen parhaan taloudellisen tuloksen?

”Pääsääntöisesti vastaus kysymykseen on kyllä”, sanoo Luonnonvarakeskuksessa (Luke) asiaa tutkinut erikoistutkija Anna-Maija Heikkilä.

Poikimavälin lyhentyessä vuosituotokset kasvavat, mikä parantaa kannattavuutta. Lehmän lypsykäyrän muoto puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri lyhyen poikimavälin tuoma tuotoshyöty on.

Laskurilla on helppo vertailla eri vaihtoehtoja

Mikäli poikimavälin pidennys ei ole tietoinen valinta, se tarkoittaa tiineyttä kohti tarvittavan siemennysmäärän ja siten kustannusten kasvua. Tiinehtyminen voi vaatia myös lisäkustannuksia aiheuttavia hedelmällisyyshoitoja. Toisaalta poikimiseen liittyy riskejä, jotka toteutuessaan voivat lisätä eläinlääkinnän tarvetta. Vuotuisten hoitokertojen määrän lisäyksestä poikimavälin lyhentyessä ei kuitenkaan ole näyttöä.

Koska ihanteelliseen poikimaväliin liittyy tapauskohtaisia tuotto- ja kustannuseriä, asian tarkasteluun on kehitetty Poikimaväli-laskuri. Laskurilla voi määrittää eripituisten poikimavälien antaman taloudellisen tuloksen tila- ja lehmäkohtaisten lähtöarvojen avulla.

Siemennykset kannattaa aloittaa nykyistä aikaisemmin

Ongelmalehmien poistot kaunistavat karjan hedelmällisyyden tunnuslukuja, mutta niistä aiheutuu myös kustannuksia. Laskurilla voi arvioida ennenaikaisen poiston kustannuksia nostamalla uudistusprosenttia ja pudottamalla keskituotosta, koska ennen viidettä lypsykautta poistettujen lehmien parhaat tuotokset jäävät saavuttamatta.

Nyrkkisääntö on, että siemennykset kannattaa aloittaa aikaisemmin ja niitä kannattaa jatkaa pidempään kuin yleisesti tehdään. Tuottaja voi vertailla vaihtoehtoisia hoitostrategioita Poikimaväli-laskurilla saadakseen pohjaa päätöksenteolleen.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös työmäärä

Sama kate voidaan saavuttaa tuotoksen, poikimavälin ja uudistusprosentin suhteen erilaisilla yhdistelmillä. Katteen maksimoimiseksi kaikkien osatekijöiden on oltava kohdallaan, mutta laskennassa tulee ottaa huomioon myös se työmäärä, joka huippuarvojen saavuttamiseen tarvitaan. Tilakohtaisesti voidaan päätyä erilaisiin tavoitteisiin ja keinoihin, koska sekä karjan ominaisuudet että tuottajan arvostukset vaikuttavat valintoihin. Minimivaatimus kuitenkin on, että muuttuvien kustannusten jälkeen katetta pitäisi jäädä vähintään kiinteiden kustannusten verran.

Tuotosseurannassa vuonna 2016 mukana olleilla lehmillä keskimääräinen poikimaväli oli 410 päivää. Pitkään jatkunut poikimavälin kasvu on saatu taittumaan, mutta 365 päivän tavoitteeseen on vielä matkaa.  

"Toivon nyt julkaistavan laskurin tuovan lisää kannusteita poikimavälin lyhentämispyrkimyksiin", sanoo laskurin rakennuksesta vastannut Anna-Maija Heikkilä.

Laskuri on vapaasti ladattavissa Luken sivuilta.

Tutkimusta ovat Luken lisäksi rahoittaneet Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera ja Faba.

Yhteyshenkilöt

Tutkija Anna-Maija Heikkilä, puh. 029 532 6108, anna-maija.heikkila@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe – tuulivoima noussut viime aikoina23.11.2017 09:23Tiedote

Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista.

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme