Aivoliitto ry

Kansainvälinen AVH-päivä 10.5. -  Liikuntaa lääkkeeksi kohonneeseen verenpaineeseen

Jaa
Aivoliitto ry 5.5.2017, tiedote vapaa julkaistavaksi. - Tehokkain tapa hoitaa aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) on ehkäistä ne ennalta. Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä on estettävissä. Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. AVH:n ennaltaehkäisy kuitenkin ontuu: väestön verenpaineita ja veren poikkeavia rasva-arvoja ei ole saatu kuriin, kertoo Turun yliopiston neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine.

Kohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia valtimoiden ja aivojen lisäksi monissa elimissä kuten sydämessä, munuaisissa ja silmissä.

- Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riski kasvaa jopa 40 prosenttia jokaista viittä elohopeamillimetrin (mmHg) alapaineen suurenemista kohti. Runsaan 10 mmHg:n verenpaineen nousu kaksinkertaistaa riskin. Erityisen haitallisia ovat hyvin korkea tai hyvin matala verenpaine sekä äkilliset muutokset, Risto O. Roine toteaa.

Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin vuosittain 25 000 ihmistä, heistä valtaosa saa aivoinfarktin. Kymmenestä aivoinfarktipotilaasta seitsemällä todetaan verenpaine, joka ei ole suositusten mukainen.

Joka toinen suomalainen sairastaa verenpainetautia

Joka toinen suomalainen sairastaa verenpainetautia eli verenpaine on yli 140/90 mmHg. Heistä joka toinen on tietoinen taudistaan ja joka toinen on lääkehoidossa. Näistä sairastuneista vain joka neljäs on hoitotavoitteessa - eli ei edes joka kymmenes, sanoo Risto O. Roine.

Verenpaineeseen voi vaikuttaa aktiivisella elämäntavalla, liikkumalla riittävästi, vähentämällä ylipainoa, vähentämällä alkoholin, suolan ja kovien rasvojen käyttöä ja lopettamalla tupakointi.

Jos elämäntapamuutokset eivät riitä kohonneen verenpaineen alentamiseen, tarvitaan aina myös lääkehoitoa. Tärkeintä on, että verenpaine alenee, toteaa Risto O. Roine.

Liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta

Liikunnan hyvät vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen saa jo maltillisella annostuksella.

- Joka päivä puoli tuntia kestävyystyyppistä liikuntaa riittää. Liikunnan voi myös jakaa kymmenen minuutin pätkiin, kertoo liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista.

Palkinto ahkeroinnista voi tulla nopeastikin.

- Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina jo parissa kuukaudessa. Jos ihminen yrittää laihtua tai laskea kolesterolia liikkumalla, muutamassa viikossa ei suuria vielä aikaan, mutta verenpaine palkitsee nopeammin, Kukkonen-Harjula kannustaa.

Tehoaa kuin lääke

Vasta kohoamaan päin oleva verenpaine saattaa talttua normaalilukemiin liikunnalla, mutta siitä on hyötyä myös hänelle, jolla on jo lääkitystä vaativa verenpainetauti. Parhaimmassa tapauksessa liikkumaan innostuneen lääkitystä voidaan vähentää.

- Liikunta voi laskea ylä- ja alapainetta jopa neljä mmHg eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke, Kukkonen-Harjula toteaa.

Kestävyysliikuntaa ovat muun muassa kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti tai hiihto. Elimistölle ei ole väliä, saako se liikuntaa varta vasten lenkitettynä, vai hoituuko liikunta jokapäiväisten asiointien ja askareitten yhteydessä. Kukkonen-Harjula huomauttaa, että monella päivän liikunta-annos voisi tulla kätevästi työmatkasta tai osasta työmatkaa.

Liikunta on pääasia - Unelmien liikuntapäivä 10.5.

Kaikki voivat tehdä hyvää verenpaineelleen ja aivoterveydelleen liikkumalla keskiviikkona 10.5., jolloin on sekä kansanvälinen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) ennaltaehkäisyn teemapäivä että valtakunnallinen Unelmien liikuntapäivä.

Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen pop up -tapahtuma, johon osallistui viime vuonna yli 200 000 ihmistä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi pistetään tänä vuonna vielä paremmaksi. Tutustu päivän tarjontaan osoitteessa www.unelmienliikuntapäivä.fi.

Liikuntaunelmia toteuttamalla ehkäiset aivoverenkiertohäiriöitä. Liikunta on lääke verenpaineeseen.

Liikutaan porukalla 10.5.! Liikunta on pääasia myös kaikkina muinakin päivinä.

http://www.korvaamatonkovalevy.fi/

https://www.aivoliitto.fi/liikunta

https://www.aivoliitto.fi/files/2669/YE_KORVAAMATONKOVALEVY_VERENPAINEOPAS_v.03.pdf

Tiedotteen lähettäjä:
Päivi Seppä-Lassila
Viestintäpäällikkö
Aivoliitto ry
Suvilinnantie 2
20900 TURKU
p. 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi 

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:


Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri, p. 02 313 1703, risto.roine@tyks.fi


Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dos. (TaY) terveydenhuollon ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylilääkäri, kuntoutus Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), Lappeenranta, p. 040 651 3926, katriina.kukkonen-harjula@uta.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aivoliitto ry
Aivoliitto ry
Suvilinnantie 2
20900 TURKU

02 2138 200, info@aivoliitto.fihttp://www.aivoliitto.fi

Aivoliiton pidemmän aikavälin tavoite on, että kaikki Suomessa asuvat voivat elää mielekästä ja merkityksellistä elämää – mahdollisesta diagnoosista, vammasta tai sairaudesta huolimatta. Aivoliitto tarjoaa apua, tukea ja mahdollisuuden toimia kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten aivoterveydestä ja hyvinvoinnista ja erityisesti henkilöille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH) sekä heidän läheisilleen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aivoliitto ry

Kännykän käytön vähentämisellä tähdätään parempaan aivoterveyteen Arabian peruskoulussa25.8.2023 08:48:25 EEST | Tiedote

Arabian peruskoulu Helsingissä on aloittanut pilottiyhteistyön Aivoliiton koordinoiman kansallisen aivoterveysohjelman, Lastensuojelun Keskusliiton sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin ja aivoterveyden tukeminen muun muassa kännykän käytön vähentämisen kautta. — Koulussa oppitunneilla rajoitetaan puhelimen käyttöä ja välitunneilla tarjotaan vaihtoehtoista, ilman puhelinta toteutettavaa tekemistä, toteaa Arabian peruskoulun rehtori Mari Suokas-Laaksonen. Yhteistyö alkoi elokuun 2023 lopussa koko koulun vanhempainillalla, jossa tarjottiin tietoa lasten ja nuorten aivojen kehittymisestä ja aivojen suojelun merkityksestä. Älypuhelinten lisääntynyt käyttö sekä jo esillä olo häiritsee tutkitusti lasten ja nuorten keskittymistä ja vaikeuttaa oppimista sekä kuormittaa aivoja. — Tunnesäätely ja pitkäjänteisyyden vahvistuminen ovat lapsilla ja nuorilla vasta kehittymässä. Aivot eivät pysty käsittelemään sitä määrää informaatiota ja välitöntä palkit

Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijat: Suomessa asuvien aivot tarvitsevat lisää yhteisöllisyyttä, unta ja aivoergonomisia ympäristöjä23.11.2022 16:00:00 EET | Tiedote

Monitieteellinen asiantuntijaryhmä on määritellyt keskeisimmät tavoitteet kaikkien Suomessa asuvien aivoterveyden edistämiselle. Jos aivojen toiminta huomioitaisiin paremmin, yhteiskunnassa lisääntyneet loppuun palaminen ja keskittymättömyys vähenisivät ja toisaalta yleinen terveys ja hyvinvointi lisääntyisivät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye