Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kansainvälinen kananmunapäivä 13.10. juhlistaa suomalaista kananmunaa – Kananmuna on terveellinen ja turvallinen ruoka

Jaa

Kansainvälisenä kananmunapäivänä muistutamme, että suomalaisia kananmunia voi syödä ja niistä voi valmistaa ruokaa turvallisin mielin. Terveellinen kananmuna on turvallinen elintarvike, sillä sen tuotantoa valvotaan tarkasti ja suomalainen kananmunatuotanto on salmonellavapaata. Siksi kotimaisia munia voi huoletta käyttää jopa raakana. Kaikki kaupoissamme myynnissä olevat kananmunat ovat kotimaisia, sillä tuotantomme riittää kattamaan kysynnän. Kananmunapäivää on hyvä juhlistaa senkin takia, että kananmunien kulutus Suomessa on korkeimmillaan 21 vuoteen.

 Kananmunia perhetiloilta

Kananmunia tuotetaan vuosittain noin 73 miljoonaa kiloa. Suomessa on noin 320 kananmunia tuottavaa tilaa, joilla on yhteensä noin 3,8 miljoonaa kanaa. Suomessa kananmunia tuotetaan neljällä EU:n hyväksymällä tuotantotavalla. Viime vuonna kananmunista yli 60 prosenttia tuotettiin virikehäkkikanaloissa, reilu 35 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja viisi prosenttia luomukanaloissa. Luomutuotannon osuus on noin 6 prosenttia.

Kananmuna on turvallinen

Suomen tuotantoketjussa ei sallita salmonellaa, ja salmonellattomuus on kananmunatuotantomme keskeinen arvo. Kiitos kuuluu kansalliselle salmonellanvalvontaohjelmalle, johon kaikki ruokaketjun osat ovat sitoutuneet aina eläinten maahantuonnista rehuteollisuuteen ja maatiloilta pakkaamoiden kautta kaupan hyllyille asti. Perhetiloilla kanoja hoidetaan hyvin ja Suomessa kanat ovatkin erittäin terveitä. Koska Suomessa ei esiinny muualla yleisiä eläintauteja, kanojen rokotus- ja lääkintätarve on vähäistä. Suomessa munantuotannossa olevia kanoja ei lääkitä antibiooteilla, jotta muniin ei jää jäämiä lääkkeistä.

Kananmuna on terveellinen herkku

Kananmuna sisältää monia hyviä ravintoaineita ja se on erinomainen proteiinin lähde (12,6 g/100g). Kananmuna sopii mainiosti osaksi monipuolista ruokavaliota. Kananmuna on myös varsinainen vitamiinipommi sisältäen kaikkia muita vitamiineja paitsi C-vitamiinia. Kananmuna on erityisen hyvä B12- ja D-vitamiinin lähteenä. Kananmunan vitamiinit ja terveelliset rasvahapot ovat keltuaisessa, kun taas valkuainen on rasvaton ja kolesteroliton.

Kokonaisen kananmunan voittanutta ei ole, mutta kananmuna koostuu kahdesta osasta – keltuaisesta ja valkuaisesta. Kananmunasta saakin kaksi ravintosisällöltään erilaista raaka-ainetta. Sekä valkuainen että keltuainen sisältävät runsaasti hyvälaatuista proteiinia. Valkuainen taas on rasvaton ja keltuainen puolestaan sisältää välttämättömiä rasvahappoja sekä paljon vitamiineja.

Kaloreita kananmunassa on 143 kcal/100g. Yksi muna on energialtaan noin 75 kcal riippuen hieman kananmunan koosta. Kananmuna ei sisällä juuri ollenkaan hiilihydraatteja, joten se soveltuu myös loistavasti esimerkiksi vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

Suomalaiset syövät kananmunia yhä enemmän

Kananmunien kulutus on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 suomalaiset kuluttivat munia yli 12 kiloa henkeä kohti. EU:n keskitasoon verrattuna olemme alapuolella, EU-keskiarvo on 12,5 kg. Pääosa Suomessa tuotetuista kananmunista myydään kaupoissa ns. kuorimunina.

Kananmuna kotikeittiössä

Kananmuna on kotikeittiössä tarpeellinen ruoka-aine, jota käytetään niin leivonnassa, ruuanvalmistuksessa kuin välipalana. Tämän päivän ruokatrendeihin se sopii hienosti. Kananmunan voi näppärästi lisätä smoothieen, pyöräyttää nopeasti ateriaksi tai napata mukaan välipalaksi.

Runsain vaahto syntyy huoneenlämpöisistä munista. Vaahdota munat puhtaassa, kuivassa, rasvattomassa, mieluiten teräs-, posliini- tai lasikulhossa. Pysyvin vaahto syntyy hitaasti vatkaamalla. Valkuaisvaahtoa varten keltuainen erotellaan valkuaisesta. Siirtele keltuaista kuoren puolikkaasta toiseen ja anna valkuaisen valua kulhoon. Varo, ettei keltuaista pääse valkuaisen joukkoon, sillä se ei vaahtoudu, jos siinä on rasvaa tai keltuaista.

Kansainvälinen munakomissio (International Egg Commission) julisti lokakuun toisen perjantain kansainväliseksi kananmunan päiväksi jo vuonna 1996. Eri puolilla maailmaa järjestetäänkin nykyisin monenlaisia tapahtumia tuon erinomaisen ja edullisen ruoka-aineen käytön edistämiseksi.

Lisätietoja:
ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, puh. 050 511 8909
kotieläinasiamies Jukka Rantala, MTK, puh. 040 715 8710
MTK:n kananmunaverkoston puheenjohtaja Kimmo Yliantola, puh. 0440 500 010 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Merja Elomaa
Viestinnän suunnittelija
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
PL 510 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki
puh. 020 413 2323, 040 661 8699
merja.elomaa@mtk.fi
www.mtk.fi
www.kasvutarinoita.fi

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kotimainen kinkku on tuotettu omien kansallisten vaatimustemme mukaisesti - possun saparo kertoo enemmän kuin luuletkaan12.12.2017 09:49Tiedote

Tutkimusten mukaan tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä kuluttajalle että tuottajalle. Kotimainen eläinsuojelulainsäädäntö vaatii sianlihantuotannolta enemmän kuin EU-direktiivi. Tärkein näistä vaatimuksista on sikojen kasvattaminen niin, että niiden saparo on pitkä, eikä sitä saa katkaista. Saparon katkaiseminen on kokonaan kiellettyä EU:n alueella vain Suomessa ja Ruotsissa.

Maa- ja metsätalous hoitaa luontoa ihmiskunnan hyväksi11.12.2017 08:00Tiedote

Meillä on tehtävälista: Agenda2030 eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Maa- ja metsätaloussektorin rooli luomakunnan hyvinvoinnin yhteensovittajana on ainutlaatuinen, mutta yhä haastavampi ilmastonmuutoksen edetessä. Ymmärrystä tuottavien peltojen ja kasvavien metsien merkityksestä on lisättävä ympäristöpolitiikassamme, alleviivasi ympäristöjohtaja Liisa Pietola Porissa maanantaina 11.12.2017 MTK-Satakunnan syyskokouksessa.

Biotalouden rekat tarvitsevat teitä kaikkialla Suomessa8.12.2017 09:41Tiedote

Suomen tieverkko on elinkeinoelämän täyskäytössä. 8.12.2017 julkaistusta WSP:n selvityksestä selviää valta- ja kantateidemme merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille. Metsäsektorin käyttäessä käytännössä kaikkia Suomen teitä, korostuu tarve koko maan tieverkosta huolehtimiselle. Jos osakin tieverkosta halvaantuu, katoaa myös pohja maamme biotalouteen perustuvalta kasvulta, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola korostaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme