Kansainvälinen tuottovertailu: Toinen koronavuosi oli erinomainen eläkerahastoille
Eläketurvakeskuksen (ETK) kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 24 eläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Uutena toimijana mukana on tanskalainen Teollisuusliiton eläkeyhtiö Industriens Pension (IP).
Vuosi 2021 oli suotuisa lähes kaikille vertailun eläkerahastoille. Maailmantalous toipui koronasta kovaa vauhtia, ja erinomaisia osaketuottoja oli tarjolla etenkin Yhdysvaltojen pörssissä. Suurin osa vertailun 24 eläkerahastosta ylsi 10–20 prosentin reaalituottoon.
– Eläkesijoittajien erilaiset allokaatiovalinnat johtivat suuriin tuottoeroihin. Listatut osakkeet ja pörssin ulkopuoliset pääomasijoitukset toivat elvyttävän rahapolitiikan takia poikkeuksellisen hyvän tuoton. Korkosijoitusten reaalituotot puolestaan hupenivat inflaatioon, arvioi johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta.
Vertailun Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat puskurirahastot ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat työeläkeyhtiöt ja -kassat. Reaalituottoja vertaillaan yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2012–2021.
Neljän kärjessä vain ruotsalaisia
Ylivoimaisesti suurimman tuoton keräsi jo toistamiseen Ruotsin työeläkejärjestelmän puskurirahasto AP6 (46,2 %). Suljettu rahasto sijoittaa vain osakkeisiin ja on erikoistunut pörssin ulkopuolisiin korkean riskin kohteisiin.
Myös vertailun toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat tuotot menivät naapurimaahan. Pientä AP6:sta tiukemmin säädellyt AP1 (18,4 %), AP3 (18,3 %) ja (AP4 (16,9 %) toivat niin ikään kovat tuotot. Rahastot hyötyivät kotimaisten osakkeiden suuresta arvostustason noususta sekä kruunun heikentymisestä suhteessa dollariin ja euroon.
Suomalaisista korkeimman reaalituoton saanut Varma (16,2 %) nousi tuloksellaan vertailun kärkiviisikkoon.
Heikoiten vuosi meni tanskalaisella ATP:lla (-1,8 %), ja syykin on selvä: Tanskan suurin työeläkerahasto eroaa merkittävästi vertailun muista toimijoista korkosijoituksia painottavalla allokaatiolla.
– ATP:kin raportoi historiansa parhaasta, 35 prosentin tuotosta pienemmälle osakepainotteiselle salkulleen. Erityisesti listaamattomat sijoitukset näyttäisivät selittävän huipputuloksia, joka tässä vertailussa näkyy korostetusti AP6:n osalta. On syytä huomata, että Varmakin raportoi lähes 50 prosentin tuotosta kyseiselle omaisuusluokalle, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.
Suomalaiset eläkesijoittajat hyvää keskitasoa
Suomalaiset eläkesijoittajat tekivät tasaisen hyvää tulosta ja pärjäsivät vertailussa aikaisempia vuosia paremmin.
Työeläkeyhtiöistä ja kassoista korkeimman reaalituoton saivat Varma (16,2 %), Merimieseläkekassa MEK (13,9 %) ja Ilmarinen (13,0 %). Puskurirahastoista parhaan tuoton sai Keva (13,5 %).
Keskimäärin suomalaisten työeläkeyhtiöiden ja -kassojen reaalituotto (13,1 %) oli parempi kuin vastaavan vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien ulkomaisten eläkesijoittajien (9,3 %).
Puskurirahastojen keskimääräinen reaalituotto (12,6 %) sen sijaan jäi ulkomaisista verrokeista (17,4 %). Eroa selittää poikkeuksellinen AP6-puskurirahasto, jota ilman suomalaisten puskurirahastojen tuotto on samaa luokkaa muiden puskurirahastojen kanssa.
Ruotsalaisilla suurimmat tuotot myös 10 vuoden vertailussa
Toinen koronavuosi nosti lähes kaikkien toimijoiden tuottoja kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tarkastelujaksolta tippui pois vuosi 2011, joka muistetaan euroalueen vakavasta velkakriisistä ja heikoista sijoitustuotoista.
Suurimmat reaalituotot vuosina 2012–2021 keräsivät jo pitkään hyvää tulosta tehneet ruotsalaiset puskurirahastot AP6 (12,7 %) ja AP4 (10,7 %).
Suomalaisten keskimääräinen vuosituotto kymmenen vuoden ajalta oli keskimäärin 6,4 prosenttia, mikä on samaa luokkaa verrokkien (AMF, Alecta, PFZW, ABP) kanssa.
– Viime vuoden erinomaiset tuotot nostavat suomalaisten 10 vuoden tuottoa kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan. Vertailusta poistunut eurokriisin vuosi oli suomalaisille erityisen vaikea, joten ero muihin kaventuu nyt, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa ympäristöissä
Vertailun perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssien vaihtelut sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely. Näistä voit lukea lisää tuottovertailun kotisivulta.
Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
- Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
- Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta
- Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
- Tuotot on ilmoitettu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
- Reaalituotto antaa pitkän ajan tuotoista vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation vaikutuksen
- Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
Kansainvälinen sijoitustuottovertailu (Etk.fi): reaalituotot, allokaatiot, sijoitusvarallisuus, toimijat ym. Mukana myös sovellus, jolla voi tutkia tuottojen kehitystä
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)
Lisätietoja:
Johtaja Allan Paldanius, puh. 029 411 2949, allan.paldanius(at)etk.fi
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, antti.mielonen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme