Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Kansainvälinen yksinhuoltajien päivä 21.3.2019 : Erityislapsen erovanhempien yhteistyön esteet poistettava

Jaa

Erityislapsi lisää vanhempien eronneisuutta, mikä kertoo mm. perheiden palvelujen riittämättömyydestä. Vanhemmat toivovat viranomaisilta vanhempien yhteistyön tukemista.

Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1987- syntyneiden lasten selviytymisestä paljasti, että 37% autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut, kun muiden lasten vanhempien osuus oli vajaa puolet siitä. Erityislapsen sairauden tai vamman aiheuttamat arjen haasteet voivat vaikuttaa myös lapsen ja etävanhemman tapaamisten järjestämiseen.

Vanhempi saattaa aluksi torjua lapsen sairauden tai vamman, mikä kuitenkin yleensä menee ohi. Kummallekin vanhemmalle pitää järjestää mahdollisuus saada lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa kiistatapauksissa tapaamisten edellytyksenä tulisi olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin. Lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden perusteella maksettava Kelan vammaistuki tulee maksaa sille vanhemmalle, joka tosiallisesti vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta pääsääntöisesti arjessa.  

Perheet tarvitsevat tapaamiskiistatilanteissa neuvoja ja apua. Sovittelun yhteydessä pitää olla myös lapsen sairauden tai vamman asiantuntija, joka vastaa lapsen terveyteen liittyvistä asioista ja kuntoutuksesta.  Heidän tulee kertoa, miten lapsen sairaus tai vamma pitää arkielämässä huomioida. Lapsen koulussa tulee miettiä toimivat keinot erityislapsen oppimisen tukemiseksi ja tukikeinojen järjestämiseksi. Terveydenhuoltohenkilökunnalle on lisättävä tietoutta eron vaikutuksista erityislapsen arkeen, kasvuun ja kehitykseen.

Joskus hoitohenkilökunta tai sosiaalitoimi saattavat kyseenalaistaa lapsen vanhempia turvallisen kasvuympäristön järjestämisestä, jolloin lapsi saatetaan sijoittaa kodin ulkopuolelle. Syyttelyn sijaan pitäisi alkaa tukea kumpaakin vanhempaa ja tukea vanhempien välistä yhteistyötä, mikä lopulta on kaikkien osapuolten ja ennen kaikkea erityislapsen kiistaton etu. Palvelujen tulee olla lapsikohtaisia eikä vanhemman asumiseen perustuvia.

Eronneen erityistarpeisen lapsen vanhemman mahdollisuus osallistua työelämään on kokemustemme mukaan usein rajallinen riittämättömien tukitoimien vuoksi. Tämä aiheuttaa usein pienituloisuutta, mikä lisää eriarvoisuutta ja lastenkin syrjäytymistä.Vanhemmalla pitäisi olla oikeus omaishoidon tukeen myös silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Puheenjohtaja Susanna Kavonius 050 350 9967
Varapuheenjohtaja Marika Mattila 045 131 4331
Toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo 040 3515355

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö, joka tekee vaikuttamis- ja vertaistukityötä.  Kohderyhmänä ovat perheet, joissa lapset asuvat yhden vanhemman kanssa.  Valtaosa vanhemmista on eronneita ja osa alusta asti yksin lapsen kanssa olleita. 

Tärkeimpiä tavoitteita on lapsiköyhyyden poistaminen ja vanhempien yhteistoimintaesteiden poistaminen. Lapsivaikutuksien arviointi tulee ottaa käyttöön ja lapsen etua vahvistaa viranomaiskäytännöissä.  Liitto on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Toiminta on käynnistynyt 1970-luvulla.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yksin lastensa kanssa asuvat vanhemmat eivät voi käydä työssä, jos hoivapalvelut ovat riittämättömät16.9.2019 13:06:55 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on 15,4 %, mikä kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön (Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto). Nämä vanhemmat itse toivovat ennen kaikkea työelämään pääsyä. 2000-luvulla yksin lastensa kanssa asuvien vanhempien työttömyys on kasvanut vuosittain. Se on erikoista sen vuoksi, että vielä 1990-luvulla nämä perheet kävivät töissä usemmin kuin muu väestö ja perhetyypin työlliisysaste oli vuonna 1991 89 %! Tutkimuksissa on myös havaittu, että yksinhuoltajat ovat motivoituneempia osallistumaan työelämään kuin parisuhteessa elävät. (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006)

Vertaisryhmät käynnistyvät erovanhemmille ja totaaliyksinhuoltajille kesätuolta13.9.2019 17:50:28 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden vertaisryhmät käynnistyvät taas syksyllä. Noin 20 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä valtaosa osa 86% on äitejä ja noin 14 % isiä. Vanhemmat ovat kokeneet eron tai ovat odottaneet lasta yksin. Vertaisryhmiä vetävät koulutetut vertaisvanhemmat, joilla on myös itsellään yhden vanhemman perhe. Ryhmät ovat maksuttomia ja niihin voi osallistua myös nimettömänä. Lastenhoito on järjestetty. Toiminta saa avustusta Veikkausvoittovaroista

Yhden Vanhemman perheet: Lapsiperheiden pienituloisuus puolitettava hallituskauden aikana26.4.2019 19:20:30 EESTTiedote

Lapsiperheiden pienituloisuus laajeni 2015-2019 hallituksen aikana, vaikka työttömyys väheni. Yhden vanhemman perheistä joka neljäs on pienituloinen. Se haittaa lapsen kehitystä monella tavalla mm. vähentämällä vanhemmuutta, heikentämällä terveyttä, alentamalla koulutustasoa, vähentämällä sosiaalisia suhteita ja lisäämällä syrjäytymistä. Yhden vanhemman perheiden liitto ry vaatii ripeitä toimia pienituloisuuden poistamisessa. Seuraavan hallituksen on puolitettava pienituloisissa perheissä elävien lasten lukumäärä nykyisestä 120.000 ja sitä seuraavan poistettava kokonaan. Liitto muistuttaa, että on halvempaa poistaa lapsiperheköyhyys kuin sallia sen jatkuminen.

Yhden vanhemman perheiden vaalipanelistit palauttaisivat päivähoito-oikeuden kokopäiväiseksi10.4.2019 14:33:18 EESTTiedote

Ehdokkaat lupasivat parantaa lapsiperheiden palveluja kansanedustajaksi päästyään. Kaikkien puolueiden edustajat palauttavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden kokopäiväisyyden. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuttomuus nousi esiin. Ruotsalaisen kansanpuolueen Sundell pitää tärkeänä mahdollisuutta saada sitä myös loma-aikoina. Kokoomuksen Backlundin mukaan päivähoitoaikoja tulee pidentää aamusta ja illasta, jolloin työn ja perheen yhdistäminen helpottuu kaikille vanhemmille ja saattaa olla erityisen tärkeää yhden vanhemman perheille. Myös toisen asteen maksuttomuus sai kannatusta. Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit toteuttaisivat tämän pidentämällä oppivelvollisuutta. Perussuomalaisten Purra puolestaan ei uskonut, että perheen pienituloisuus on keskeinen syy koulunkäynnin keskeyttämiselle toisella asteella. Vasemmistoliiton Ingervo säätäisi 3-6-vuotiaiden päivähoidon maksuttomaksi samoin kotipalvelun, jota tulee tarjota kaikille lapsiperheille eikä vain lastensuoj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme