Kansainvälisenä ihmiskaupan vastaisena päivänä: Ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhriksi joutuneet toivovat oikeutta

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo, että lähes kaikilla yhteyttä ottavista rikoskynnys ylittyy.

− Meidän asiakkaita on työskennellyt muun muassa ravintoloissa, siivoojina, rakennuksilla sekä maatalousalalla ja mukaan mahtuu niin työsyrjintää, kiskonnantapaista työsyrjintää kuin ihmiskauppaa, kertoo erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Monilla on todella korkea kynnys tehdä rikosilmoitus ja yhä useampi Rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottava ei halua ainakaan heti ilmoittaa rikoksesta viranomaisille. Kun uhri hakee apua oikeusteitse, on prosessi useimmiten pitkä ja vaikea. Työvoiman hyväksikäyttörikoksien ja myös ihmiskaupan tunnusmerkit täyttävien tilanteiden tunnistamisessa rikokseksi on edelleen tehtävää. Tämä vaatii työvoiman hyväksikäyttörikosten tuntemusta ja erikoistumista esimerkiksi poliisissa.

– Riskinä on, että Suomeen jo syntyneet kahdet työmarkkinat eriytyvät entisestään ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan systemaattisesti. Kevään uutisointi nepalilaisravintoloista osoitti, että näin on paikoin jo käynyt. Myös siivousalalla työskennelleet asiakkaat ovat kertoneet laajasta eriasteisesta hyväksikäytöstä, kertoo erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

− Vaikka kaikki kohtaamamme asiakastapaukset ovat erilaisia, niin yhteistä tapauksille on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten riippuvuussuhteen hyväksikäyttö. Tyypillisesti hyväksikäytetty ihminen pelkää apua hakiessaan seurauksia, kuten esimerkiksi oleskeluluvan menettämistä, kuvailee erityisasiantuntija Pia Marttila.