Kansainvälisiä opiskelijoita käsittelevä tutkimus kertoo verkostojen tärkeydestä työllistymisen kannalta Suomessa
– Epävirallisten verkostojen merkitys oli monelle turhauttavaa ja myös yllättävää, sillä Suomi on monessa muussa mielessä erittäin muodollisesti toimiva yhteiskunta. Usein tieto työpaikoista kulkee ainoastaan epävirallisia kanavia pitkin, ja vaikka vapaita paikkoja mainostettaisiinkin, työnantajat palkkaavat usein jo entuudestaan tutun hakijan. Jos ei kuulu ”oikeisiin” piireihin, joutuu altavastaajan asemaan, vaikka olisikin sopiva koulutus ja muuten pätevä, Alho kertoo.
Yksi haastatelluista kuvaili tilannetta näin: ”Täytyy tuntea joku, joka tuntee jonkun.”
Tutkimusta varten Alho haastatteli 31 ulkomaista opiskelijaa, jotka olivat muuttaneet Suomeen aikuisina ja alkaneet opiskella suomalaisessa korkeakoulussa tai yliopistossa sekä löytäneet työpaikan. Haastatellut olivat valmistuneita tai opintojensa loppusuoralla. Vuosina 2016 ja 2017 tehdyt laadulliset haastattelut käsittelivät kokemuksia työnhausta Suomessa. Kaikki haastatellut olivat tuolloin töissä Suomessa.
Useimmat haastatellut olivat aluksi etsineet töitä vastaamalla työpaikkailmoituksiin ja muita virallisia kanavia pitkin – yleensä heikoin tuloksin. Suurimmalle osalle töitä alkoi löytyä paremmin, kun he alkoivat hyödyntää epävirallisia kanavia.
Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki haastatellut painottivat, että kontaktit omaan etniseen ryhmään Suomessa eivät edistäneet työnhakua mitenkään tai parhaimmillaankin johtivat huonosti palkattuihin ja matalan statuksen töihin. Ovet aukenivat koulutusta vastaavaan työhön suomalaiskontaktien myötä.
Osa haastatelluista oli joutunut työnhaun yhteydessä kokemaan rasistista kohtelua, minkä lisäksi moni oli kokenut, että tietyt työnantajat eivät pitäneet ulkomailla hankittua työkokemusta ansiona.
– Jos olisin haastatellut henkilöitä, jotka eivät olleet löytäneet töitä, olisi kokemuksia rasismista varmasti ollut enemmän. Lisäksi moni huomautti, ettei tiennyt, miksei heidän hakemukseensa vastattu. Saattoiko rasismilla olla osaa asiaan? Luultavasti jossain määrin, sillä aiempien tutkimusten mukaan Suomen työmarkkinoilla esiintyy rakenteellista rasismia. Moni oli sitä mieltä, että pelkkä ”ulkomaalaisen” kuuloinen nimi vaikeutti työnhakua.
Tehtävää hallitukselle ja yliopistoille
Kansainvälinen muuttoliike ja opiskelijoiden liikkuvuus ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana räjähdysmäisesti. Anglosaksiset maat ovat perinteisesti houkutelleet leijonanosan opiskelijoista, mutta viime vuosina myös Suomen ja muiden ”syrjäisten” maiden suosio on ollut kasvussa. Yliopistot ja muut korkeakoulut kilpailevat maailmanlaajuisesti ulkomaisista opiskelijoista, joilta saadaan rahaa lukukausimaksujen muodossa.
Hallitusohjelmassakin todetaan, että on tärkeää saada ulkomaiset opiskelijat jäämään Suomeen myös opintojen jälkeen, jotta heidänkin osaamisensa saadaan työmarkkinoille.
– On ristiriitaista, että yliopistot ja hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi kasvattaa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden määrää ja että puhutaan työvoimapulasta usealla eri toimialalla samalla kun rekrytointiprosesseja vaivaava rakenteellinen rasismi vaikeuttaa työllistymistä, Alho sanoo.
Eroavaisuuksia alojen välillä
Ulkomaalaistaustalla on myös myönteisiä puolia. Jotkut haastatelluista olivat onnistuneet kääntämään taustansa edukseen työnhaussa tuomalla esiin kielitaitoaan ja kansainvälisiä verkostojaan. Näitä ominaisuuksia pidettiin arvokkaina etenkin tietyillä kansainvälisillä aloilla.
– Mielenkiintoista kyllä, moni totesi kiihtyvän maahanmuuton ja globalisaation lisäävän sellaisten työpaikkojen määrää Suomessa – etenkin pääkaupunkiseudulla – joissa pärjää englannilla. Tällaisia töitä löytyy muun muassa monikansallisista yrityksistä, startup-yrityksistä ja tietotekniikka-alalta. Moni haastatelluista korosti myös sitä, että näillä aloilla ”ei-suomalaisiin” hakijoihin suhtaudutaan moneen muuhun alaan verrattuna avoimemmin ja myönteisemmin.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on jo pelkästään kielen takia varsin ainutlaatuinen tapaus, sillä vain harva tänne opiskelemaan muuttava osaa puhua Suomen virallisia kieliä, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Vaikka kielivaatimukset ovat Alhon mukaan usein perusteltuja, on nähtävissä merkkejä siitä, että työnantajat määrittävät ne tarpeettoman vaativiksi voidakseen karsia ei-suomalaiset hakijat joukosta, minkä moni haastatelluistakin mainitsi.
Kielitaitovaatimusten lähempi tarkastelu voisi olla osa ratkaisua. Työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää syrjintää voisi todennäköisesti vähentää myös ottamalla käyttöön anonyymeja rekrytointiprosesseja, joissa hakemuksiin ei kirjoitettaisi nimeä, sukupuolta eikä syntymäaikaa ja -paikkaa.
– Helsingin kaupunki kokeilee tänä vuonna yhdenlaista nimetöntä rekrytointiprosessia kaikilla toimialoillaan. Yksittäiset toimenpiteet eivät tietenkään riitä, mutta niiden avulla voitaisiin vähentää sellaisia syrjinnän ja rasismin muotoja, jotka liittyvät siihen, ketkä kutsutaan työhaastatteluun, Alho sanoo.
Tämä tiedote pohjautuu Rolle Alhon artikkeliin‘You Need to Know Someone Who Knows Someone’: International Students’ Job Search Experiences.
Yhteyshenkilöt
Rolle Alho, tutkijatohtori, rolle.alho@helsinki.fi
Puh. 040 720 4121
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme