Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokotusten painottamista alueellisesti on tarpeen harkita

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR suosittelee lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla. Alueelliset erot koronavirustapausten ilmaantuvuudessa ja sairaalahoitoa vaativien vakavien tautitapausten määrässä ovat olleet Suomessa koko epidemian ajan suuria.

”Suuren ilmaantuvuuden alueilla vuodeosasto- ja tehohoitopotilaiden määrän kasvu uhkaa terveydenhuollon kantokykyä. Näillä alueilla myös yksittäisten ihmisten riski saada tartunta ja sitä mahdollisesti seuraava vakava koronavirustauti on niin merkittävä, että alueelliset erot riskin suuruudessa ovat tällä hetkellä suurempia kuin esimerkiksi erot eri ammattiryhmien riskin välillä”, KRARin puheenjohtaja Ville Peltola toteaa.

THL arvioi seuraavaksi, miten rokotejakelun painottaminen alueellisesti olisi käytännössä mahdollista toteuttaa ja millaisia vaihtoehtoja toteuttamiseen olisi. THL käy arviota tehdessään vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa ja huomioi yhdenvertaisuuden sekä kuntien mahdollisuuden pitää kiinni kansalaisille jo annetuista rokotusajoista. Toteuttamiseen vaikuttaa oleellisesti myös rokotteiden toimitusaikataulu.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö THL:n ja oman arvionsa perusteella esittäisi asiaa koskevaa asetusmuutosta, voisi alueellinen painotus rokotuksissa toteutua aikaisintaan 3-4 viikon kuluttua päätöksestä.

Painotusmalli huomioisi tautitilanteen muutokset

Rokotusasiantuntijaryhmän arvion mukaan painottamisessa voitaisiin käyttää mallia, joka sopeutuisi epidemiologisen tilanteen muutoksiin kaikilla Suomen alueilla.

Mallin mukaan rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin väestömäärän, edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella. Alueellinen tautitilanne voitaisiin lisäksi huomioida toimittamalla kertaluonteisesti suurempi rokote-erä alueille, joilla tautitilanne on muuta maata vaikeampi ja vaatii erityisen nopeita toimia.

”Jos jakaisimme rokotteet mallin mukaan, vähentäisimme sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia jatkossa koko maassa arviolta viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos. Samalla rokotuksia jatkettaisiin koko maassa ja painottamisen aiheuttama viive matalan riskin alueilla pysyisi kohtuullisena”, toteaa KRARin sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä.

KRAR on THL:n nimittämä asiantuntijaelin, joka laatii THL:lle suosituksia rokotuksia ja rokotteita koskevista kysymyksistä lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. THL laatii arviointityönsä perusteella esityksiä sosiaali- ja terveysministeriölle.

Lisätietoja:

Ville Peltola
Turun yliopistollinen keskussairaala
Professori, KRARin puheenjohtaja
vilpel@utu.fi

Hanna Nohynek
THL
ylilääkäri, KRARin sihteeri
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Suomessa on annettu miljoona koronarokoteannosta1.4.2021 12:51:43 EEST | Tiedote

Suomessa on 1.4. mennessä annettu kaikkiaan yli miljoona rokoteannosta. Rokotettuja on yli 900 000, ja heistä kaikki ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronarokotetta. ”Tämä on hyvä uutinen, sillä jo yksi annos mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta antaa hyvän suojan vakavaa koronavirustautia vastaan”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Rokotuksen suojateho kehittyy vähitellen useamman viikon kuluessa ja toinen rokoteannos tarvitaan, jotta teho on mahdollisimman pitkäkestoinen. Rokotusten tahti kiihtymässä Parhaillaan kunnissa rokotetaan 70 vuotta täyttäneitä ja taustasairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvia. Tämän hetken arvion mukaan lähes kaikki ikääntyneet ovat saaneet koronarokotteen huhtikuun puoleenväliin mennessä ja lähes kaikki riskiryhmiin kuuluvat toukokuun puoleenväliin mennessä. Rokotustahdin odotetaan kiihtyvän kesän lähestyessä. ”Etenemisen nopeus on kiinni ennen kaikkea rokotteiden saatavuudesta. Kunnat ovat hyvin onnistuneet a

Ensimmäiset arviot koronarokotteiden tehosta Suomessa saatu – rokotukset vähentäneet tehokkaasti sairaalahoitoon johtavia tautitapauksia31.3.2021 08:36:09 EEST | Tiedote

Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä. Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %). Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla. Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epi

Erityispuhtaiden sisätilojen käyttö voi voimistaa oireiluherkkyyttä – pitkittyneesti oireilevia tuettava monipuolisesti ja tietoon perustuen30.3.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Kun työntekijä tai koululainen oireilee pitkittyneesti ja monimuotoisesti eri rakennuksissa, joiden sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, ratkaisuksi tarjotaan yhä useammin erityispuhtaita tiloja sekä kouluissa että työpaikoilla. Erityispuhtaiden tilojen käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, eikä niitä tulisi käyttää ennen kuin niiden pitkäaikaisvaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin on selvitetty. Erityispuhtaiden tilojen käytön sijasta tulisi ennaltaehkäisevästi ja monipuolisesti tukea sisäympäristöissä oireilevia. Tämä selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta. Kannanotto ei käsitellyt tilanteita, joissa rakennuksen kaikki käyttäjät, oireistaan riippumatta, siirtyvät väliaikaisesti muihin tiloihin, esimerkiksi rakennuksen korjauksen ajaksi. Erityispuhtaiden tilojen käyttöön liittyy riskejä Tilanteessa, jossa rakennuksen sisäilmassa ei ole todettu oireita aiheuttavia tekijöitä, siirto erityispuhtais

THL antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle: koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti olisi toteutettavissa26.3.2021 14:09:36 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon koskien covid-19 -rokotusten alueellista kohdentamista aluekohtaisen epidemiatilanteen perusteella. THL:n arvion mukaan koronarokotusten kohdentaminen alueellisesti on toteutettavissa. Malli vähentäisi tehohoidon tarvetta jonkin verran, mutta ei hillitsisi epidemian etenemistä merkittävästi. Rokotusten mahdollisimman ripeä edistyminen ikääntyneillä, riskiryhmissä ja alttiina olevassa väestössä on ensisijaista. THL on tarkastellut lausunnossaan lääketieteellisten ja epidemiologisten perusteiden lisäksi myös muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuteen, rokotteiden toimitusaikatauluun ja jakeluun liittyviä kysymyksiä sekä kuntien mahdollisuutta toteuttaa rokotukset. Arvion laatimisessa on käyty vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. THL on huomioinut lausunnossaan myös Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kannan. Koronarokotusten mahdollisesta alueellisesta kohdentamisesta päättävät

AstraZenecan koronarokotteen käyttöä jatketaan 65 vuotta täyttäneillä – haittavaikutusten mahdollisuutta nuoremmilla selvitetään edelleen24.3.2021 17:11:03 EET | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on päättänyt, että koronarokotuksia AstraZenecan rokotteella voidaan jatkaa 65 vuotta täyttäneillä maanantaista 29.3. alkaen. ”65 vuotta täyttäneillä ei ole havaittu lisääntynyttä riskiä saada rokotuksen jälkeen hyvin harvinaisia veren hyytymishäiriöitä, joiden mahdollista yhteyttä AstraZenecan koronarokotteeseen parhaillaan selvitetään. Tämän ikäryhmän rokotuksia voidaan siis jatkaa normaalisti, toteaa THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. ”Vakavan koronavirustaudin riski kasvaa iän myötä merkittävästi, ja koronarokotukset tarjoavat tehokasta suojaa sitä vastaan.” Myös THL:n nimittämä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR totesi tiistaina, että AstraZenecan rokotteen käytön jatkaminen 65 vuotta täyttäneillä on lääketieteellisesti perusteltua. Varovaisuusperiaatteen vuoksi AstraZenecan rokotetta ei toistaiseksi alle 65-vuotiaille Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan koronarokotetta ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille. Suomessa,

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme