Kansallisgalleria - Finlands Nationalgalleri

Kansallisgalleria avaa Toipilaan ja Kasken teoskuvat vapaaseen käyttöön

Jaa

Suomen tunnetuimpiin taideteoksiin kuuluvat Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) lähtevät Ateneumin taidemuseosta kiertueelle suomalaisiin taidemuseoihin: Toipilas 14. helmikuuta ja Kaski 2. toukokuuta. Samassa yhteydessä Kansallisgalleria avaa molempien maalausten teoskuvat vapaaseen käyttöön, jolloin niitä voi käyttää lupaa pyytämättä. Klassikot kiertueella 2017 on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. / Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset/Kaski (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. / Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset/Kaski (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.

Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvien teosten kuvat avataan vapaaseen käyttöön 8. helmikuuta 2017. Kuvat ovat kenen tahansa käytettävissä vapaasti Creative Commons -lisenssillä CC0. Molemmat kuvat ovat saatavilla myös suuressa tiedostokoossa. Kuvat voi ladata käyttöön Kansallisgallerian Flickr-tililtä.

”Kuvien avaaminen on lahjamme kaikille suomalaisille. Museot avaavat kuvia vapaaseen käyttöön koko ajan enemmän – esimerkiksi Hollannin Rijksmuseum ja Tanskan Statens Museum for Kunst toimivat edelläkävijöinä. Kuvia voi jokainen hyödyntää oman kiinnostuksensa ja mielikuvituksensa mukaan. Toivomme, että niitä käytettäisiin luovasti esimerkiksi koulujen opetuksessa”, kertoo Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä.

CC0-lisenssillä jaetaan kuvia sellaisista taideteoksista, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet, kun taiteilijan kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 70 vuotta. Lisäksi Kansallisgalleria luopuu hankkimistaan valokuvaajan tekijänoikeuksista. Näitä teoskuvia voi siis lupaa pyytämättä kopioida, muokata, levittää ja esittää, mukaan lukien kaupallisessa tarkoituksessa.

Kansallisgallerian Flickr-tililtä löytyy myös muita käyttöön avattuja teoskuvia sekä historiallisia valokuvia. Tilillä on 10 kuvaa Ateneumin kokoelmien teoksista, muun muassa Albert Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa (1887), Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) sekä Maria Wiikin Maailmalle (1889), jotka ovat käytettävissä CC-BY-lisenssillä. Lisäksi käytettävissä on 48 kuvaa Sinebrychoffin taidemuseon teoskuvaa CC0-lisenssillä.

Toipilas ja Kaski kiertävät taidemuseoita Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi 14.2. alkaen

Ateneumin taidemuseon Klassikot kiertueella 2017 vie Helene Schjerfbeckin Toipilaan ja Eero Järnefeltin Kasken 11 taidemuseoon kautta maan. Toipilas aloittaa kiertueensa 14. helmikuuta Ahvenanmaan taidemuseosta Maarianhaminasta, jonka jälkeen se nähdään Tampereella, Kokkolassa, Kemissä, Inarissa ja Raumalla. Kaski aloittaa kiertueensa 2. toukokuuta Turun taidemuseosta, jonka jälkeen se nähdään Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Teokset kiertävät museot mainitussa järjestyksessä ja ne ovat nähtävillä noin kuukauden ajan.

Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) on maalattu Englannin Cornwallissa St. Ivesin kylässä. Teoksen vastaanotto kotimaassa oli aluksi ristiriitainen – teknistä suoritusta kiitettiin, mutta teosta pidettiin toisaalta liiankin realistisena. Suomen Taideyhdistys päätti kuitenkin ostaa Toipilaan, ja se liitettiin Ateneumin kokoelmiin pian valmistumisensa jälkeen.

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) on kotimaisiin aiheisiin keskittyneen Järnefeltin tunnetuin teos ja yksi Suomen taiteen kultakauden ikoni. Järnefelt maalasi savolaisten maatyöläisten raskaan aherruksen kuvauksen osittain ulkona, kaskiaukiolla. Hän käytti maalaustyön edetessä apunaan myös malleista ja maisemista ottamiaan valokuvia. Tunteisiin vetoava teos herätti jo valmistumisensa aikoihin keskustelua köyhän väestön oikeuksista.

Ahvenanmaan taidemuseo järjestää tiedotustilaisuuden Toipilas-näyttelystä Maarianhaminassa tiistaina 14. helmikuuta klo 11.00. Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson on paikalla tilaisuudessa.

Teosten matkaa ja tarinoita museoista voi seurata verkkosivuilla www.klassikotkiertueella.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Anna Kari, p. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi

Ateneumin lehdistökuvat: press.ateneum.fi | käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat

Kuvat

Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. / Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset/Kaski (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. / Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset/Kaski (1893). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kansallisgalleria - Finlands Nationalgalleri
Kansallisgalleria - Finlands Nationalgalleri
Kaivokatu 2
00100 HELSINKI

0294 500 200http://www.kansallisgalleria.fi

Kansallisgallerian muodostavat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kansallisgallerian vastuulla on valtion taidekokoelma, jonka ylläpitämisestä huolehtii Kansallisgallerian kokoelmahallintaosasto. Kansallisgalleriaan kuuluu lisäksi Valtion taideteostoimikunta kokoelmineen. www.kansallisgalleria.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallisgalleria - Finlands Nationalgalleri

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme