Helsingin yliopisto

Kansalliskirjaston näyttely KAUNISTA! esittelee kirjansidoksia 1400-luvulta tähän päivään

Jaa

Kirjat ovat kauniita. Uudet ja vanhat sidokset ilahduttavat sekä hienoilla materiaaleilla että sitojien ammattitaidolla. Visuaaliset yksityiskohdat ovat kuin taideteoksia, ja aikalaissidokset ja koristelut kertovat kiehtovalla tavalla tarinoita omasta ajastaan.

Blin de Sainmore: Adrien-Michel-Hyacinthe. Oeuvres.  I–II. Paris 1774, Amsterdam 1775. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Blin de Sainmore: Adrien-Michel-Hyacinthe. Oeuvres. I–II. Paris 1774, Amsterdam 1775. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC

Kansalliskirjaston vuoden 2018 Galleria-näyttelykokonaisuus sukeltaa kirjansidonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi avataan yleisölle maaliskuun alussa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta
1.3. - 22.12.2018

Näyttelyssä on esillä yksilöllisiä käsintehtyjä kirjansidoksia viiden vuosisadan ajalta 1400-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Aineisto kuvaa kirjansidonnan historiaa niin materiaalien, tekniikan kuin tyylihistorian valossa.

Näyttelyn vanhimpiin teoksiin kuuluvat kaksi kirjaa maineikkaan saksalaisen kirjanpainaja ja kustantaja Anton Kobergerin kirjapainosta 1400-luvulta. Esillä on myös latinankielinen kirkkokäsikirja Manuale Aboense, jonka painatti Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurck (Kurki) Saksassa vuonna 1522. Kyseessä on tiettävästi ainoa paperille painettu versio kyseisestä kirjasta. Kirjan sidontapaikka on tutkijoille edelleen arvoitus.

Näyttely tarjoaa kaunista nahkaa, upeaa silkkiä, lehtikultaa, metalliheloja ja taidokasta koristelua. Kirjojen sidosasu ei kerro vain tekniikoista, materiaaleista tai esteettisistä arvoista, vaan se heijastelee myös yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia ja funktionaalisia ulottuvuuksia. Kirjan koko ja sidonta voivat viitata siihen, mihin tarkoitukseen tai yhteyteen kirja on tarkoitettu.

Omistushistoriasta kertovat mm. kansiin leimatut vaakunat, nimet, vuosiluvut ja nimikirjaimet. Kirjojen lehtikullalla koristelluissa syrjissä voi lisäksi olla siselöiden eli pisteviivoin toteutettuja ornamentteja, väritettyjä kuvioita tai jopa omistushistoriasta kertovia vaakunoita. Kuninkaalliset kruunut monogrammeineen osoittavat, että kirja on kuulunut hallitsijan kirjastoon.

Menneiden vuosisatojen kirjansitojat eivät yleensä signeeranneet töitään. Joidenkin sitojien jäljille on kuitenkin päästy historiallisten lähteiden ja sidoshistoriallisen tutkimuksen kautta.

Kirjansidokset Pohjoismaista 2018
1.3. - 14.5.2018

Pohjoismaiset kirjansidonnan ammattilaiset ja harrastajat ovat lähettäneet näyttelyyn upeita esimerkkejä tämän päivän sidoksista, jotka tarjoavat hienon vastapainon ja vertailukohdan vanhojen sidosten rinnalle. Näyttelyn teemana on vapaamuotoinen sidos. Nykymuotina ovat nähtävissä yksinkertaisemmat, usein abstraktiset kuviot nahka-applikaatioina tai pieninä kultauksina tai sokeapainatuksina.

Näyttely järjestetään nyt neljättä kertaa, ja Suomi toimii vuoden 2018 isäntämaana. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Espoon Kirjansitojat r.y.:n kanssa.

Kirjansidokset Pohjoismaista -näyttely siirtyy toukokuussa Helsingistä Osloon ja kiertää kaikki Pohjoismaat. Pohjoismaisen osuuden tilalle Kansalliskirjaston Galleriaan rakentuu Kauneimmat kirjat 2017 -näyttely.


* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

KAUNISTA! -näyttelytyöryhmä
Asiantuntijat: Anna Perälä, Leena Pärssinen
Espoon Kirjansitojat r.y.: Seppo Seppälä, Hannu Laine, Rudolf Sommer
Kansalliskirjasto: Katri Nissilä, Heidi Törrönen, Sisko Vuorikari
Näyttelyarkkitehti: Maara Kinnermä
Aineiston valokuvaus: Niilo Hassi ja Harri Aaltonen

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kirjansidonnan työpajat
ke 7.3. / 21.3. / 4.4. / 18.4. klo 16.30 - 19.30
Kansalliskirjaston Galleria. Vapaa pääsy.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36

Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta

1.3. - 22.12.2018
Kirjansidokset Pohjoismaista 2018
1.3. - 14.5.2018
Kauneimmat kirjat 2017
16.5. - 22.12.2018

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta: tutkija Anna Perälä
anna.perala (at) welho.com

Kirjansidokset Pohjoismaista 2018: Seppo Seppälä
seppo.seppala45 (at) gmail.com

Kuvat

Blin de Sainmore: Adrien-Michel-Hyacinthe. Oeuvres.  I–II. Paris 1774, Amsterdam 1775. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Blin de Sainmore: Adrien-Michel-Hyacinthe. Oeuvres. I–II. Paris 1774, Amsterdam 1775. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Lataa
Brenz, Johannes Syntagma eorum. Basel 1553. (Jälkisidos) Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Brenz, Johannes Syntagma eorum. Basel 1553. (Jälkisidos) Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Lataa
Biblia, deutsch. Nürnberg 1483. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Biblia, deutsch. Nürnberg 1483. Näyttelystä KAUNISTA!. Kuva: Niilo Hassi c Kansalliskirjasto. CC BY, NC
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä14.8.2018 08:30Tiedote

Pitkissä avo- ja avioliitoissa vain harvat käyttävät psyykenlääkkeitä, mutta eroprosessin aikana lääkitys yleistyy selvästi. Myös tapaturmaisen, väkivaltaisen tai alkoholiperäisen kuoleman riski on voimakkaasti koholla heti avioeron jälkeen, varsinkin miehillä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisikin hyvä löytää uusia keinoja, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme