Kansalliskirjaston näyttely KAUNISTA! esittelee kirjansidoksia 1400-luvulta tähän päivään
Kansalliskirjaston vuoden 2018 Galleria-näyttelykokonaisuus sukeltaa kirjansidonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, joista kaksi avataan yleisölle maaliskuun alussa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta
1.3. - 22.12.2018
Näyttelyssä on esillä yksilöllisiä käsintehtyjä kirjansidoksia viiden vuosisadan ajalta 1400-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle asti. Aineisto kuvaa kirjansidonnan historiaa niin materiaalien, tekniikan kuin tyylihistorian valossa.
Näyttelyn vanhimpiin teoksiin kuuluvat kaksi kirjaa maineikkaan saksalaisen kirjanpainaja ja kustantaja Anton Kobergerin kirjapainosta 1400-luvulta. Esillä on myös latinankielinen kirkkokäsikirja Manuale Aboense, jonka painatti Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurck (Kurki) Saksassa vuonna 1522. Kyseessä on tiettävästi ainoa paperille painettu versio kyseisestä kirjasta. Kirjan sidontapaikka on tutkijoille edelleen arvoitus.
Näyttely tarjoaa kaunista nahkaa, upeaa silkkiä, lehtikultaa, metalliheloja ja taidokasta koristelua. Kirjojen sidosasu ei kerro vain tekniikoista, materiaaleista tai esteettisistä arvoista, vaan se heijastelee myös yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurisia ja funktionaalisia ulottuvuuksia. Kirjan koko ja sidonta voivat viitata siihen, mihin tarkoitukseen tai yhteyteen kirja on tarkoitettu.
Omistushistoriasta kertovat mm. kansiin leimatut vaakunat, nimet, vuosiluvut ja nimikirjaimet. Kirjojen lehtikullalla koristelluissa syrjissä voi lisäksi olla siselöiden eli pisteviivoin toteutettuja ornamentteja, väritettyjä kuvioita tai jopa omistushistoriasta kertovia vaakunoita. Kuninkaalliset kruunut monogrammeineen osoittavat, että kirja on kuulunut hallitsijan kirjastoon.
Menneiden vuosisatojen kirjansitojat eivät yleensä signeeranneet töitään. Joidenkin sitojien jäljille on kuitenkin päästy historiallisten lähteiden ja sidoshistoriallisen tutkimuksen kautta.
Kirjansidokset Pohjoismaista 2018
1.3. - 14.5.2018
Pohjoismaiset kirjansidonnan ammattilaiset ja harrastajat ovat lähettäneet näyttelyyn upeita esimerkkejä tämän päivän sidoksista, jotka tarjoavat hienon vastapainon ja vertailukohdan vanhojen sidosten rinnalle. Näyttelyn teemana on vapaamuotoinen sidos. Nykymuotina ovat nähtävissä yksinkertaisemmat, usein abstraktiset kuviot nahka-applikaatioina tai pieninä kultauksina tai sokeapainatuksina.
Näyttely järjestetään nyt neljättä kertaa, ja Suomi toimii vuoden 2018 isäntämaana. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Espoon Kirjansitojat r.y.:n kanssa.
Kirjansidokset Pohjoismaista -näyttely siirtyy toukokuussa Helsingistä Osloon ja kiertää kaikki Pohjoismaat. Pohjoismaisen osuuden tilalle Kansalliskirjaston Galleriaan rakentuu Kauneimmat kirjat 2017 -näyttely.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
KAUNISTA! -näyttelytyöryhmä
Asiantuntijat: Anna Perälä, Leena Pärssinen
Espoon Kirjansitojat r.y.: Seppo Seppälä, Hannu Laine, Rudolf Sommer
Kansalliskirjasto: Katri Nissilä, Heidi Törrönen, Sisko Vuorikari
Näyttelyarkkitehti: Maara Kinnermä
Aineiston valokuvaus: Niilo Hassi ja Harri Aaltonen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kirjansidonnan työpajat
ke 7.3. / 21.3. / 4.4. / 18.4. klo 16.30 - 19.30
Kansalliskirjaston Galleria. Vapaa pääsy.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kansalliskirjaston Galleria, Unioninkatu 36
Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta
1.3. - 22.12.2018
Kirjansidokset Pohjoismaista 2018
1.3. - 14.5.2018
Kauneimmat kirjat 2017
16.5. - 22.12.2018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Kirjansidonnan helmiä Kansalliskirjastosta: tutkija Anna Perälä
anna.perala (at) welho.com
Kirjansidokset Pohjoismaista 2018: Seppo Seppälä
seppo.seppala45 (at) gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme