ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

Kansallisruokavalinta sai rukiin uuteen nousuun

Jaa

Suomi 100 -juhlavuoden alkajaisiksi valittu kansallisruoka, ruisleipä vahvisti asemaansa hyväksyttynä suomalaisuuden ikonina. Ruiseleivästä kirjoitettiin enemmän kuin koskaan. Rukiin kulutus kasvoi ja suomalaiset saivat pitkästä aikaa nauttia kokonaan suomalaisesta rukiista tehtyä leipää. Kansallisruoka hyväksyttiin lähes yksimielisesti, kun se oli valittu, vaikka valintaprosessin aikana keskustelu valinnan perusteista kävi kuumana.

Kuva Laura Riihelä ja Juuli Hakkarainen.
Kuva Laura Riihelä ja Juuli Hakkarainen.

Kansallisruokaäänestys nosti suomalaisten ruokaidentiteetin puheenaiheeksi 

Juhlavuoden kynnyksellä toteutettu kansallisruokaäänestys toi esiin suomalaisen ruokakulttuurin moniäänisyyden. Jotta mediassa käydyn keskustelun teemoista saatiin kokonaiskuva ja analyysi, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtiin aiheesta pro gradu -tutkielma.

Tulokset osoittavat, että käydyssä keskustelussa oli kaksi toisistaan kovasti poikkeavaa vaihetta.

– Kun kansallisruokaäänestys ja 12 ehdokasta julkistettiin syksyllä 2016, käytiin todellista polemiikkia siitä, mitä kansallisruoka ei ainakaan ole. Keskustelua käytiin siitä, mikä on omaa suomalaista ja mikä on lainattua ja kuka saa kansallisruoan määrittää. Jotkut suorastaan pahoittivat mielensä, kun oma ehdokas ei ollut yltänyt finalistien joukkoon. Pizzan mukanaolo finalistien joukossa sai aikaan suoranaista someraivoa, kertoo pro gradu -tutkielman tekijä Sandra Jyrhämä.

Keskustelun kiihkeys osoittaa hyvin, että ruoka on vahvasti osa suomalaista identiteettiä.

Vaikka keskustelu valinnan aikana kävi kuumana, se rauhoittui lähes tyystin, kun äänestyksen tulos tammikuussa 2017 julkistettiin. Ruisleivän voitto koettiin oikeaksi ja se otettiin innolla vastaan. Ruisleipä oli saanut noin 25 % kaikista äänistä. Äänestäjiä oli yhteensä noin 40 000.

Juhlavuosi täyttyi monien ihmisten ruistarinoista. Innostus ruisleivän tekoon, leivän juureen ja eri paikkakunnilta löytyneiden ruisleipien tarinoihin oli ennennäkemätöntä. Tutkielman ohjaaja, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä näkee juhlavuoden ja kansallisruoan valinnan merkityksellisenä siksi, että se toi esiin asiat, joista olemme ruokakulttuurissamme ylpeitä.

– Ruisleivässä kiteytyy arvostus pohjoisten leveysasteiden antimia ja niiden hyödyntämisen taitoja kohtaan. Se on nerokkaan yksinkertainen ruoka, jossa on mausteena ripaus sisua, Mäkelä kiteyttää.

Ruissadon ennätysvuosi

Vuosi 2017 oli myös sadoltaan ennätyksellinen. Ruissato oli noin 115 miljoonaa kiloa eli suurin lähes 30 vuoteen, joten kotimainen ruis riitti kulutukseen. Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Heli Anttila on syystä tyytyväinen. Koko rukiin arvoketjua yhdistävän Pro Ruis ry:n tärkein tavoite on ollut lisätä rukiin viljelyä.

Valinta näkyi myös kulutusluvuissa.

– Pitkään tasaisena pysynyt kulutuskäyrä värähteli, kun viljatuotteet, sekä ruis että kaura,  saivat uutta puhtia monista uusista tuotteista, joihin kuluttajat ihastuivat, Anttila kertoo.

Suomalainen syö henkeä kohti noin 20 kiloa ruisleipää, kun koko leivän kulutus noin 40 kg/ henkilö/vuosi. Suomi johtaa tilastoja ruisleivän syöjänä. Monet ruistuotteet, mm. hapankorppu, ovat myös tärkeitä vientituotteita. Rukiin terveysvaikutukset tunnetaan myös maailmalla.

Kalevalanpäivä on sekä suomalaisen ruokakulttuurin että rukiin päivä

Juhlavuonna alettiin viettää Suomalaisen kulttuurin päivää eli Kalevalan päivää 28.2. myös ruokakulttuurin päivänä.  Pro Ruis ry nimitti päivän myös rukiin päiväksi.

– Toivon, että vuosittaisena yhteisenä juhlapäivänä herätämme henkiin uusiakin yhteistyön muotoja. Meillä on vielä työtä tehtävänä sen eteen, että ruokakulttuuri nähtäisiin meillä Suomessakin yhtenä tärkeänä kulttuurin alueena, joka saa tukea muillonkin kuin juhlavuonna, kansallisruokahanketta ja Syödään yhdessä -hanketta vetänyt ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Seija Kurunmäki
ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
0400 460894
seija.kurunmaki@elo-saatio.fi

Johanna Mäkelä
Helsingin yliopisto
Johanna.m makela@helsinki.fi

Sandra Jyrhämä
Helsingin yliopisto
040 5328445
Sandra.snellman@helsinki.fi

Heli Anttila
Pro Ruis ry
040 752 0324
heli.anttila@fazer.com

Kaisa Mensonen
Leipätiedotus ry
040 594 2728
kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi

Kuvat

Kuva Laura Riihelä ja Juuli Hakkarainen.
Kuva Laura Riihelä ja Juuli Hakkarainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö
Työpajankatu 2
00580 Helsinki

http://www.elo-saatio.fi

ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö kokoaa suomalaisen ruokakulttuurin tekijät, näkijät ja resurssit saman pöydän ääreen. Kannustamme yhteistyöhön, jolla lisäämme ruokakulttuurimme arvostusta kotimaassa ja teemme siitä myös kansainvälisesti kiinnostavaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELO - Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

ELO-säätiön ruokakulttuuripalkinto 2018 John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeelle ja ravintola Nollalle12.10.2018 22:00Tiedote

ELO-säätiön Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinnot annettiin tänä vuonna kahdelle suomalaisen ruokakulttuurin edelläkävijälle, John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeelle ja ravintola Nollalle. Lähikalahankkeen tavoitteena on edistää kotimaisen ja vajaasti hyödynnetyn särkikalan elintarvikekäyttöä Suomessa. Ravintola Nolla on Pohjoismaiden ensimmäinen todellinen hävikkivapaa ravintola, joka keskittyy parhaaseen paikalliseen luomutuotantoon.

Viking Linesta Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -suomenmestaruuskilpailujen uusi pääyhteistyökumppani13.9.2018 08:00Tiedote

Viking Line aloittaa kolmivuotisen yhteistyön Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailuita järjestävän suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO-säätiön kanssa. Kilpailun pääkumppanina Viking Line nostaa esiin keittiö- ja tarjoiluhenkilökunnan tärkeää työtä ja korkeaa ammattitaitoa. Punaisilla laivoilla työskentelee 220 kokkia ja yli 300 tarjoilijaa. Ruoka- ja ravintolaelämykset ovat tärkeä osa risteilyelämystä.

ELO-säätiö ja Messukeskus tiivistävät yhteistyötään16.8.2018 14:00Tiedote

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO-säätiö ja Messukeskus tiivistävät yhteistyötään. Uusi yhteistyösopimus kattaa vuodet 2019-2022, joiden aikana Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -suomenmestaruuskilpailut sekä Suomen Bocuse d’Or karsintakilpailut kilpaillaan Messukeskuksessa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Bocuse d’Or Europe 2022 -kokkikilpailu Suomeen ja pidettäväksi Messukeskuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme