SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen puhe ajankohtaiskeskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja maailmanlaajuisesta lajien sukupuuttoaallosta

Jaa
Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies!

Maapallon eläinten, kasvien ja muiden eliöiden lajirikkauden häviäminen aiheuttaa huolta ja surua.

Lajien häviäminen on huolestuttanut tiedeyhteisöä vuosikymmenten ajan. Luontoon kuuluva lajien syntymisen ja häviämisen tasapaino on järkkynyt. Lajeja häviää vauhdilla, joka vertautuu maapallon historian suuriin sukupuuttoaaltoihin, jotka ovat tapahtuneet satoja tai kymmeniä miljoonia vuosia sitten.

Maailman luonnonsäätiön mukaan seuratuista 4 000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain kaksi prosenttia ja muidenkin lajien kohdalla kehitys on kestämätön. 

Yhteensä 130 maasta kootun kansainvälisen luontopaneeli IPBES:n arviointiraportin mukaan jopa yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.  

Arvoisa puhemies!

Lajirikkauden säilyttäminen on välttämätöntä. Lajien vuorovaikutus muodostaa monimutkaisia ekosysteemejä. Yksittäinen laji voi olla merkittävä toisten lajien ravintona, toisten lajien kantaa säätelevänä tai muulla tavoin tasapainoa ylläpitävänä. 

Luonnon monimuotoisuuden häviäminen kaventaa väistämättä ihmiskunnan elinmahdollisuuksia. Esimerkki tästä on pölyttävien hyönteisten kantojen romahdus: pölytystä edellyttävien ravintokasvien tuotanto uhkaa käydä ylivoimaiseksi. Mikään ihmisen teknologia ei korvaa työtä, jota hyönteiset tekevät.

Lajien häviäminen heikentää edellytyksiä sekä hillitä ilmastonmuutosta että sopeutua siihen.  Lajirikkaassa ympäristössä on enemmän biomassaa sitomassa ilmakehän hiilidioksidia ja sellaisesta löytyy varmemmin lajeja, jotka selviävät ilmaston lämpenemisestä tai sademäärien muutoksista. 

Uhkaavan sukupuuttoaallon syyt ovat ilmeiset: se johtuu ihmisen toiminnasta. Ihmisen toiminnan seurauksena ilmasto muuttuu nopeammin kuin lajien kyky sopeutua muutokseen, ja ihmisten siirtämät vieraslajit ja haitalliset vieraslajit valtaavat alaa alkuperäislajeilta. 

Lisäksi sekä maa- että merialueista suurin osa on jo suoraan ihmisten hyödyntämiä kalastusalueita, hakkuu-, laidun- ja viljelymaita tai rakennettua ympäristöä.  

Arvoisa puhemies!

Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimus, jonka tavoitteeksi asetettiin monimuotoisuuden säilyttäminen, hyväksyttiin vuonna 1992 Rio de Janeirossa. Sopimus ei ole pysäyttänyt uhkaavaa kehitystä, mutta silti osa sen tavoitteista on toteutumassa. 

Viime vuonna julkaistussa YK-raportissa voitiin kirjata huomattavaa edistystä. Maailman merialueista 7 prosenttia ja maa-alueista 15 prosenttia on saatu suojelun piiriin. 

Luonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi tarvitaan toimia globaalisti ja lähellä.

Suomen on tänä vuonna alkavan EU-puheenjohtajuuden myötä otettava YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpano ja jatkotoimet asialistalle. EU:n tulee saada Yhdysvaltain ja Brasilian nykyiset johtajat - Trump ja Bolsonaro- luopumaan toimista, jotka uhkaavat näiden suurten maiden suojeluohjelmia. 

Suomessa toteutettavaksi esitän kolme käytännön toimenpidettä:

Maaseudun ja maatalouden kansallista tukea on suunnattava karjan laiduntamiseen puustoisilla hakamailla, joiden häviämien on vakava ongelma Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Tämä lisää lajirikkautta.

Metso-ohjelman riittävä rahoitus on turvattava.

Edesmenneen ekologian huippututkijamme Ilkka Hanskin ohjeita tulisi soveltaa kaupunkiympäristön kaavoituksessa ja rakentamisessa lajien monimuotoisuutta säilyttäen.

Arvoisa puhemies!

Meillä on kaunis ja rikas maapallo. Kauneinta siinä ovat sen maaperässä ja sen vesistöissä elävät olennot. Lajien häviäminen tekee maapallosta ankeamman ja köyhemmän. 

Monen ympäristöongelman kohdalla olemme onnistuneet löytämään parannuskeinoja kansallisesti ja jopa globaalisti. Suomen sisävesistöt ja Euroopan joet ovat puhdistuneet, yläilmakehän otsonikerros on palautumassa. 

Lajien hävitessä ei paluuta enää ole. Kun jokin kasvi- tai eläinlaji katoaa, ei sitä enää saada takaisin - ei millään keinolla, ei koskaan. 

Ärade talman

Vi är medvetna om att biodiversiteten är hotad. Det finns också medel att lösa problemet. Vi måste skydda naturens mångfald och dämpa klimatförändringen.

Det finns goda skäl till oro men ingen orsak att känna hopplöshet. 

Olemme tietoisia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Olemme myös tietoisia ratkaisuista. Meidän on suojeltava luonnon monimuotoisuutta ja hillittävä ilmastonmuutosta. On syytä huoleen, mutta ei mitään syytä epätoivoon.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Hallituksen avovankien kuntouttavaan työtoimintaan kohdistuvat säästöt uhkaavat heikentää Suomen kansallispuistoja28.3.2024 12:00:37 EET | Tiedote

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet kasvussa. Leikkaukset avolaitosrahaan heikentäisivät Luontopalvelujen edellytyksiä ylläpitää ja kehittää suomalaisten virkistysmahdollisuuksia luonnossa. Samalla heikentyvät avovankien mahdollisuudet saada työkokemusta. Joukko SDP:n kansanedustajia on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen.

SDP:n Eskelinen ihmettelee ministeri Ranteen käsitystä avoimuudesta Länsiradan suhteen27.3.2024 13:43:53 EET | Tiedote

Ministeri Lulu Ranteen (ps) vastaus kansanedustajien jättämään kirjalliseen kysymykseen Länsiradan rakentamisesta ihmetyttää. Ministeri toteaa että hankkeen muutoksista suunnitteluratkaisuihin ja rahoitukseen keskustellaan asianomaisten kesken ja kansanedustajilla on mahdollisuus kysyä asiasta eduskunnan kyselytunnilla. Ministeri lisää, että osakassopimuksessa hankeyhtiöltä edellytetään avointa viestintää.

SDP:n Lauri Lyly: Todellisuus ja laskennalliset toiveet ristiriidassa26.3.2024 14:49:00 EET | Tiedote

Hallituksen tavoite yli 100 000 lisätyöllisestä meni viime kuussa ennätyksellisille pakkaslukemille. Orpon hallitus sai ennätysmäisen korkean työllisyysasteen perinnökseen. Koko ajan mennään vain huonompaan suuntaan. Työnhakijoita oli helmikuussa noin 290 000 ja avoimia työpaikkoja oli noin 66 000. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi yli 31 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Kokonaisuudessaan lomautettuna on n. 46 000 työllistä. - Viimeksi lauantaina pääministeri Orpo hehkutti valtiovarainministeriön arviota, jonka mukaan hallituksen jo tekemät uudistukset tuovat Suomeen 74 000 työpaikkaa. Todellisuus ei nyt vastaa näitä laskennallisia toiveita, kertoo kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly. - Suunta työpaikoista on aivan eri kuin hallitus puheissaan toiveikkaasti todennut. Nyt pitäisi ensin neuvotellen rauhoittaa työmarkkinat ja hakea sopua niissä pöydissä. Olisi hyvä tietää, minkä hinnan Suomi joutuu maksamaan hallituksen jääräpäisyydestä. T

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye