Kantar TNS tutki: Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluille vahva tuki suomalaisilta
Kulttuuripalvelut saavat suomalaisilta vahvan tuen Kantar TNS:n tämän kevään mielipidemittauksessa, joka toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta nyt viidennen kerran. Selkeä enemmistö (82 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Yhdeksän kymmenestä näkee, että kulttuuripalveluita on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille.
Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluiden merkitys omalle hyvinvoinnille ja kehittymiselle tiedostetaan laajasti. Neljä viidestä ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Suurin piirtein yhtä moni (85 %) kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Enemmistö (61 %) uskoo lisäksi, että kulttuuripalveluilla on oma tärkeä merkityksensä maahanmuuttajien kotoutumisen apuna.
Enemmistö pitää jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista. Neljän viidesosan (83 %) mielestä oman kotipaikkakunnan ”on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin”.
Kulttuuripalveluihin on suomalaisten mielestä ohjattava tukea verovaroista, jotta pääsylippu- ja käyttömaksut pysyvät edullisina. Kaksi kolmesta on tätä mieltä. Väitetyn kanssa täysin samaa mieltä on 36 prosenttia ja siihen jokseenkin yhtyviä 41 prosenttia.
Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen ja alueellista vetovoimaa lisäävä merkitys saa ymmärrystä. Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuripalveluita hyvänä keinona lisätä turismia. Kaksi viidestä (40 %) oli täysin ja hieman useampi (46 %) jokseenkin sitä mieltä, että ”hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle”. Valtaenemmistön (83 %) mielestä kyseessä on omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä.
Suurin osa suomalaisista näkee, että hyvät kulttuuripalvelut vaativat hyviä tekijöitä ja toteuttajia. Kun väitettiin, että ”laadukkaiden kulttuuripalvelujen tuottamisen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat”, neljä viidesosaa tutkimukseen osallistuneista yhtyi ajatukseen. 34 prosenttia oli sen kanssa täysin ja 45 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.
Perussuomalaiset kriittisimpiä
Suomalaiset ovat kattavasti kulttuurimyönteisiä. Esimerkiksi kotikunnan kirjasto-, kulttuuri- ja museopanostuksia koskeva vaatimus on vahva kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä useammin sen kuitenkin esittävät naiset sekä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat. Moni uusmaalainen puhuu asian puolesta, samoin useat pohjois- ja itäsuomalaiset.
Puoluekanta näkyy vastauksissa siten, että perussuomalaisissa on muita vähemmän kulttuuripanostuksia kannattavia. Toisaalta heistäkin selkeä enemmistö (64 %) esimerkiksi katsoo, että oman kotikunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.
Kirjasto ja elokuva käytetyimmät
Nyt viidennen ja joidenkin kysymysten osalta kuudennen kerran toteutettuun tutkimukseen sisältyy myös karkea mittari kulttuurin käytöstä. Sen mukaan kulttuurin kuluttaminen ei ole vuosien varrella muuttunut kovin paljon.
Valtaosa suomalaisista lukeutuu kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Ainostaan joka kymmenes (9 %) kertoi, ettei ollut vieraillut minkäänlaisessa kulttuuritapahtumassa tai käyttänyt mitään kysymyksessä kuvatuista kulttuuripalvelusta.
Peräti 63 prosenttia totesi käyneensä kuluneen vuoden aikana kirjastossa. Useampi kuin joka toinen oli vieraillut kyseisenä aikana elokuvissa (60 %), noin kaksi viidestä konsertissa (38 %) tai teatterissa (38 %). Museo oli ollut runsaan kolmanneksen (36 %) ja musiikkitapahtumat ja festivaalit hieman harvemman kuin joka kolmannen (30 %) ohjelmassa. Taidenäyttelyissä oli käynyt joka neljäs (25 %).
Näin tutkimus tehtiin:
Viimeisimmän suomalaisten kulttuurikäsityksiä selvittäneen gallupin aineisto koottiin TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 22.–28.2.2019. Tutkimusta varten haastateltiin 1 159 henkilöä. Vastaajajoukko edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaan maakunnassa asuvia lukuun ottamatta. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn, Kuntien asiantuntijat - Kumulan ja Museoalan ammattiliiton toimeksiannosta.
Lisätietoja:
Neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Tutkimusjohtaja Sakari Nurmela, Kantar TNS Oy, puh. 040 578 5080, sakari.nurmela@kantar.com
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi, @AJoutsenniemi
Jaakko Korpisaari, Akavan ErityisalatNeuvottelupäällikkö, FM. Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, sote- ja maakuntauudistuksen yhteyshenkilö, kulttuuripolitiikka.
Puh:0201 235 363, 040 777 9422jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fiNea Leo, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUToiminnanjohtaja
Puh:044 066 4800nea.leo@taku.fiJussi Näri, Kuntien asiantuntijat - KumulaToiminnanjohtaja
Puh:0400 816 284jussi.nari@kumula.fiKatariina Mäkelä, Museoalan ammattiliitto MALToiminnanjohtaja
Puh:040 774 7620katariina.makela@museoalanammattiliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 20 jäsenjärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat
Akavan Erityisalat: Seksuaaliseen häirintään puututtava tiukemmin24.4.2024 08:12:27 EEST | Tiedote
”Kestin vaieten, koska koin työmarkkina-asemani huonoksi”, kertoo jäsenemme kokemastaan häirinnästä. Vaikka lakipykälät ovat kunnossa, seksuaalista häirintää jää edelleen piiloon työpaikoilla. Akavan Erityisalat esittää henkilöstöedustajille isompaa roolia häirinnän kitkennässä.
Akavan Erityisalat: Paikallisen sopimisen laajentamiseen vain korjaamalla lausunnolla olleen esityksen valuviat16.4.2024 08:16:08 EEST | Tiedote
Paikallisen sopimisen laajennus tulee toteuttaa yhdenvertaistamalla aidosti järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten asemaa suhteessa toisiinsa, Akavan Erityisalat korostaa hallituksen esitysluonnosta koskevassa lausunnossaan.
Kulttuurista leikkaamalla ei pelasteta Suomen taloutta15.4.2024 09:56:23 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja museoalan määrärahat ovat jälleen leikkausten kohteina. Kaavailtujen leikkausten osuus on valtion kokonaisbudjetissa marginaalinen, mutta niiden merkitys alan kasvulle, työllisyydelle ja saavutettavuudelle on valtava, sanovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöt TAKU ja MAL.
Kansalaiskysely: Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa12.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomi ei menesty ilman hyvää julkista hallintoa, arvioi 86 % suomalaisista Verianin (ent. Kantar) kyselyssä. - Kansa ymmärtää, ettei hyvä julkinen hallinto ole ostettavissa vasta sitten, kun vaikkapa kriisi yllättää, kommentoi Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola tuloksia. Ennen julkaisemattoman tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023. Kysely toteutettiin Akavan Erityisalojen toimeksiannosta.
Akavan Erityisalat: Suomi tarvitsee oikeudenmukaisuuden kokemuksia5.4.2024 07:25:10 EEST | Tiedote
Kehysriiheltä odotamme päätöksiä, jotka voidaan vaikeudestaan huolimatta kokea laajasti oikeudenmukaisiksi ja perustelluiksi. Suomi tarvitsee nyt säästöjen lisäksi uskoa tulevaisuuteen, sanoo Akavan Erityisalat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme