Jyväskylän yliopisto

Kantokääpä ei kilpaile koolla vaan jälkeläisten määrällä

Jaa
Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisinä maailmassa sienten itiötuotannon määrää ja lajien välistä vaihtelua luonnossa koko kasvukauden aikana. Tutkimusaineistossa oli lähes 100 lahopuulla elävää sienilajia, joilta kerättiin itiötuotantonäytteitä kerran kuukaudessa kahden vuoden ajan.
Käävän itiöpilven voi päästä näkemään tyynellä säällä. Kuvassa kantokäävän itiöpilvi tutkimuskohteessa Muuramen Kuusimäen suojelualueella. (Kuva: Markus Sirkka.)
Käävän itiöpilven voi päästä näkemään tyynellä säällä. Kuvassa kantokäävän itiöpilvi tutkimuskohteessa Muuramen Kuusimäen suojelualueella. (Kuva: Markus Sirkka.)

Tutkijat havaitsivat, että itiöiden määrän ja koon välillä on voimakas riippuvuus. Samankaltainen riippuvuussuhde on aiemmin todettu eläimillä ja kasveillakin: esimerkiksi monen nisäkkään poikaset ovat sitä pienempiä, mitä enemmän niitä syntyy. Sienten tapa lisääntyä on kuitenkin hyvin erilainen.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi yleinen kantokääpä tuotti noin 290 miljoonaa itiötä kuukauden aikana yhdestä tavanomaisesta nyrkinkokoisesta käävästä. Määrä kuulostaa valtavalta, mutta on itiöiden yhteenlaskettuna tilavuutena vain 17 mikrolitraa eli noin tulitikunpään verran. Sienten lisääntyminen perustuukin pikkuruisten itiöiden valtavaan lukumäärään, ei yksittäisten jälkeläisten suureen kokoon, kuten vaikkapa ihmisillä. 

Sienikausi ei rajoitu syksyyn

Osa sienistä lähettää itiönsä maailmalle keväällä, osa kesällä ja osa syksyllä. Tutkimuksessa huomattiin myös, että osalla lajeista itiöitä tulee pitkin kasvukautta. ”Sienten näkökulmasta ei ole olemassa mitään yleistä sienikautta, me vain emme huomaa vaikkapa keskikesällä lisääntyviä kääpiä samalla tavoin kuin syksyllä kasvavia kärpässieniä tai tatteja”, erikoistutkija Veera Norros Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa. 

Tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä yrittäessämme ymmärtää sienten osuutta maailmanlaajuisessa luontokadossa. “Lisääntyminen ja sen myötä leviäminen kasvupaikasta toiseen ratkaisee, mikä laji selviää elinympäristöjen tuhoutuessa ja pirstoutuessa”, toteaa luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto, panu.halme@jyu.fi, 040-8054945
Erikoistutkija Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, veera.norros@syke.fi, 0295 251 459

Kuvat

Käävän itiöpilven voi päästä näkemään tyynellä säällä. Kuvassa kantokäävän itiöpilvi tutkimuskohteessa Muuramen Kuusimäen suojelualueella. (Kuva: Markus Sirkka.)
Käävän itiöpilven voi päästä näkemään tyynellä säällä. Kuvassa kantokäävän itiöpilvi tutkimuskohteessa Muuramen Kuusimäen suojelualueella. (Kuva: Markus Sirkka.)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutta tietoa kalataloudesta, kestävästä kalastuksesta ja kalanviljelystä20.3.2023 08:03:00 EET | Tiedote

Kansallisilla kalapäivillä sinut parhaana palkitaan, lauloi Ultra Bra -yhtye hauesta. Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen järjestämillä Kansallisilla kalatutkimuspäivillä 20.–21.3.2023 ei tällä kertaa palkita ketään, mutta esillä on muun muassa kalastuksen kestävyys ja kalakantojen tila, hylkeet ja kaupallinen kalastus Itämerellä, kalojen vierasaineet ja niiden vaikutukset, kalankasvatuksen prosessivesien puhdistaminen, ravinteiden talteenotto ja kalojen hyvinvointi sekä lohikalojen elinympäristöt ja ekologia.

OKM:ltä merkittävä erityisavustus liikuntateknologian tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen17.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Vuokatissa sijaitsevalle Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntateknologian yksikölle 460 000 euron valtionavustuksen. Rahoituksella hankitaan infrastruktuuria yksikön laboratorioihin. Liikuntateknologian yksikkö on erikoistunut etenkin pohjoismaisten hiihtolajien soveltavaan ja teknologiaa hyödyntävään tutkimukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme