HUS

Kapesitabiini vähensi rintasyöpään sairastuneiden kuolleisuutta viidenneksellä

Jaa
Kapesitabiinin, suun kautta annosteltavan sytostaatin, liittäminen rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen solunsalpaajahoitoon pidentää elinaikaa, todetaan pääosin Suomessa tehdyssä FinXX-tutkimuksessa. Tulokset julkaistiin tuoreeltaan arvostetussa Journal of Clinical Oncology -tiedelehdessä keskiviikkona 12.1.

Tutkimuksen mukaan kapesitabiinia saaneiden naisten kuolleisuus väheni 15 vuotta kestäneen seurannan aikana 19 % verrattuna naisiin, jotka saivat pelkästään tavanomaista solunsalpaajahoitoa. Hoidon teho parani erityisesti niillä naisilla, joiden rintasyövässä ei ollut estrogeenireseptoreja eikä syövässä HER2-rakenteita.

Euroopan lääkevirasto EMA on hyväksynyt kapesitabiinin paksusuolisyövän, pitkälle edenneen mahalaukun syövän sekä paikallisesti edenneen ja levinneen rintasyövän hoitoon.

Satunnaistettuun FinXX-tutkimukseen osallistui yhteensä 1 500 paikalliseen rintasyöpään sairastunutta naista Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimushoidot annettiin vuosina 2004–2007. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Suomen Rintasyöpäryhmä ry, joka laatii rintasyövän diagnostiikka- ja hoitosuosituksia ja toteuttaa rintasyöpätutkimuksia.

”Kaikkia tutkimukseen osallistuneita pystyttiin seuraamaan pitkään hoidon jälkeen. Tutkimustulokset ovat vakuuttavia. Analyysin päätemuuttuja on täysin yksiselitteinen, onko potilas elossa vai ei”, sanoo tutkimuksen päätutkija, professori Heikki Joensuu HUSin Syöpäkeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.

Erityisen tehokas kolmoisnegatiivisessa rintasyövän alatyypissä

FinXX-tutkimuksessa on jo aiemmin havaittu, että kapesitabiini myös hidastaa syövän uusiutumista. Kapesitabiinin liittämisen tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon, johon kuului muita sytostaatteja (doketakseli, epirubisiini ja syklofosfamidi) todettiin olevan kohtuullisen hyvin siedettyä.

”Kapesitabiinia sisältävä solunsalpaajahoito on hyvä vaihtoehto, kun harkitaan leikkauksen liitännäishoidon antamista niille potilaille, joiden syöpä ei ilmennä estrogeenireseptoreja ja joiden syöpä on HER2-negatiivinen eli kolmoisnegatiivisessa rintasyövän alatyypissä”, toteaa HUSin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Heikki Joensuu, HUS Syöpäkeskus ja Helsingin yliopisto, heikki.joensuu@hus.fi, puh. 040 721 0439


Toimialajohtaja Johanna Mattson, HUS Syöpäkeskus, johanna.mattson@hus.fi, puh. 050 427 9165

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye