ELY-keskukset

Karvianjoella edistetään Vatajankosken voimalaitoksen purkamista

Jaa
Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö suunnittelevat yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle.

Kankaanpäässä Vatajankoskella viranomaiset ja paikallinen energiayhtiö suunnittelevat yhteistyössä vesivoimalaitoksen toiminnan lopettamista ja voimalapadon osittaista purkamista. Hanke tarkoittaa uutta aikakautta Karvianjoen taimenen ja raakun elvyttämiselle. Hanketta on valmisteltu yhteistyössä Vatajankoski Oy:n sekä viranomaisten kesken. Aloite hankkeeseen tuli energiayhtiöltä.

– Ajatus Vatajankosken vesivoimalan lopettamisesta ei ole yhtiölle uusi. Voimalaitoksen tekniikka on vanhentunut ja vaatisi pikaisia investointeja. Olemme analysoineet eri etenemisvaihtoehtoja, ja selvitystyön perusteella vesivoimantuotannon alasajo on katsottu tällä hetkellä kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, toteaa Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi.

Kannustimena toiminnasta luopumiseen on toiminut maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen erilaisia nousuesteitä purkamalla ja ohittamalla. Vatajankoskella NOUSU-ohjelman tuki kohdistuu koskialueen ennallistamistoimenpiteisiin, joista valtio sitoutunut rahoittamaan puolet. Energiayhtiö on valmistautunut kustantamaan muun osuuden.

– NOUSU-ohjelman tavoitteita ja toimeenpanoa ajatellen hanke on ihanteellinen, sillä sen vaikuttavuus jokieliöstön kannalta on suuri, ja lisäksi yhtiö on valmis panostamaan hankkeeseen omarahoituksen osalta. Yhtiön tahtotila ja suuntaviivat Vatajankosken kehittämisestä ovat olleet hyvin selkeät. Voimalaitospadon avaamisesta hyötyvät sekä Karvianjoen taimenkanta, että siitä riippuvainen jokihelmisimpukka, toteaa NOUSU-ohjelman koordinaattori Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.      

Hankkeen jatkosuunnittelu sisältää vielä tarkempaa harkintaa esimerkiksi siitä, miltä osin voimalan pato puretaan. Suunnitteluun vaikuttaa mm. padon päällä kulkeva tie, joka tulee säilyttää, ja lisäksi vesieliöstön ohella toteutuksessa tulee huomioida alueen potentiaali virkistyskäytön osalta. Alueen maanomistajien osallistaminen on myös keskeinen osa kokonaisuutta. Paikallisia maanomistajia on lähestytty asian tiimoilta, ja maanantaina 27.9. järjestettiin Honkahovissa erillinen tiedotustilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille.

– Karvianjoen geneettisesti ainutlaatuisen taimenen lisääntymis- ja elinolosuhteiden parantamiseksi on tehty pitkään töitä sekä joen pääuomassa että sivuluomissa. Pääuoman koskialueita kunnostettiin vuosina 2002–2003 ja 2010–2011. Vuonna 2022 päättyvän EU:n Freshabit Life IP -hankkeen aikana on kunnostettu kaikkiaan yhdeksän kilometriä sivu-uomia, jotka ovat taimenen tärkeimpiä lisääntymis- ja poikasalueita. Taimenen ottaminen viljelyyn on mahdollistanut tuki- ja kotiutusistutusten laajentamisen eri vesistönosiin. Pitemmän aikavälin tavoitteena on vaellusyhteyksien avaaminen aina merelle saakka, kun vesistöalueen muita patoja saadaan joko purettua tai rakennettua nousuesteisiin kalateitä. Tämäkin työ on jo pitkällä, kertoo kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista.  

Lisätietoja:

Perttu Tamminen, NOUSU-koordinaattori, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 3963322 perttu.tamminen(at)ely-keskus.fi

Leena Rannikko, kalastusbiologi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 050 395 2560, leena.rannikko(at)ely-keskus.fi

Pekka Passi, toimitusjohtaja, Vatajankoski Oy, p. 040 5086367, pekka.passi(at)vatajankoski.fi

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye