Käsilaukku neilikoista? Kukkaro auringonkukista? Aallon maisteriopiskelija keksi ratkaisun kukkateollisuuden jäteongelmaan
Lontoon floristikurssin piti olla välivuotta viettäneen Irene Purasachitin toteen käynyt unelma.
”Olen aina rakastanut kukkia, ja kurssilla saisin työskennellä niiden keskellä”, Thaimaassa kasvanut ja muotoilun kandiopinnot suorittanut Purasachit kertoo.
Kukkabisneksen kestävyyshaasteet paljastuivat nopeasti. Koska myyntiin kelpaavat vain virheettömät kukat, noin 40 prosenttia kasvatetuista kukista heitetään pois ketjun eri vaiheissa. Kukkasienet, joita floristit käyttävät asetelmien teossa, taas päästävät veteen runsaasti mikromuoveja.
Kandityössään Purasachit oli jo valmistanut hedelmien kuorista maljakoita, tarjottimia ja tuolinpäällisiä. Saisiko kukkajätteestä jalostettua muovivaahdosta tehdyn kukkasienen korvaajan? Tai muokattua siitä muita uusiutuvia materiaaleja?
Muotoilija ei kelvannut laboratorioon
Ajatuksesta innostunut Purasachit törmäsi kotiyliopistollaan ongelmaan: hän tarvitsi toteutukseen lisäoppia materiaaleista ja kemiantekniikasta, mutta muotoilijalle sitä ei haluttu tarjota.
Purasachit kahlasi läpi kansainvälisten yliopistojen tarjontaa ja löysi etsimänsä: Aalto-yliopiston Chemarts-sivuaineen. Siinä muotoilun ja materiaalitieteiden opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhdessä uusia biopohjaisia materiaaleja.
”Aallon aito monialaisuus toi minut tänne maisteriopintoja suorittamaan.”
Purasachit hyödyntää kukkajätettä kolmella eri tavalla. Terälehdet hän kuivaa, jauhaa ja sekoittaa massaksi, josta prässättynä syntyy joustavaa, hieman nahkaa muistuttavaa materiaalia. Varsista ja lehdistä hän keittää sellumaista seosta, johon lisää sidosaineita. Sen jälkeen hän joko prässää sen paperiksi tai paistaa uunissa kukkasieneksi.
Kukista ainakin ruusut, iirikset, neilikat ja auringonkukat sopivat raaka-aineeksi. Omaksi suosikikseen Purasachit nostaa ruusun.
”Sen kukinnossa on paljon terälehtiä ja kauniita, vaihtelevia sävyjä, jotka yritän säilyttää mahdollisimman hyvin”, hän sanoo ja korostaa, että uuden biomateriaalin kanssa on omat haasteensa.
”Sitä ei voi ommella yhtä rennosti ja vauhdilla kuin vaikka nahkaa, eikä se ole yhtä kestävää. Mutta valmistamani korttikotelo on ollut käytössä jo pari kuukautta ja on yhä kuin uusi.”
Uutta liiketoimintaa
Purasachitin synnyinmaassa ylenpalttinen kukkien käyttö on olennainen osa kulttuuria. Yksin Bangkokin valtavilla Pak Klog Talatin kukkamarkkinoilla on 500 myyjää, joista jokainen tuottaa päivittäin noin kuution verran kukkajätettä.
Osana maisterityötään Irene Purasachit on ideoinut mallia kukkapajalle, joista ensimmäistä suunnitellaan juuri Bangkokin kukkamarkkinoiden yhteyteen. Paja yhdistäisi raaka-aineet, materiaalituotannon, suunnittelun ja myynnin ja loisi näin uusia, kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintaa.
Kukkamateriaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopassa. Suomessa Purasachit on kaavaillut yhteistyötä muun muassa FlowerResque ry:n kanssa, joka kokoaa kakkoslaatuisista kukista kimppuja ja toimittaa niitä esimerkiksi hoivakoteihin. Saksassa hän neuvotellut pienen tennareihin erikoistuneen kenkävalmistajan kanssa.
”Ehkä meillä pian on kukkatennarit”, hän sanoo.
”Tavoitteeni on löytää uusia hyviä kumppaneita, joiden kanssa testata materiaalia, kehittää prototyyppejä ja skaalata prosessia isompaan mittakaavaan.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Irene Purasachit
irene.purasachit@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme