Suomen metsäkeskus

Kasvatushakkuiden korjuujälki heikentyi edellisvuodesta

Jaa

Runsaat sateet ja maan roudattomuus vaikeuttivat puunkorjuuta viime vuonna. Sääolosuhteiden vaikutus näkyi myös Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten tuloksissa. Huomautusten määrä lähes kaksinkertaistui tarkastuskohteilla edellisvuoteen verrattuna. Eniten huomautuksia annettiin puusto- ja maastovaurioista sekä tarpeettoman voimakkaista harvennuksista.

Suomen metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla vuonna 2017. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 556 hehtaaria.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki arvioitiin hyväksi vain 37 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna, jolloin korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista. Huomautettavaa oli reilusti yli puolella kohteista.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista sekä liian voimakkaista harvennuksista. Usealla kohteella huomautuksia annettiin myös hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni kahdella kohteella.


Ilmastonmuutos uhkaa laadukasta puunkorjuuta

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Runsaat sateet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta leimikoista.

Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi myös lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

- Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita. Korjuukalusto kehittyy koko ajan ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Lisätietoa korjuujäljestä maakunnittain vuonna 2017 ja tarkastuksissa havaituista korjuuvirheistä on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus
puh. 040 352 3090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Aki Hostikka
rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö
Suomen metsäkeskus
puh. 050 4068 987
aki.hostikka(at)metsakeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen metsäkeskus