Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ryMaa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kasvava metsätalous ja luonnonsuojelu eivät ole joko-tai vaan sekä-että

Jaa

Vaikuttava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka eivät onnistu ilman tervettä ja kasvavaa taloutta. MTK:n ohjeet uudelle hallitukselle ovat selvät: Lähdetään nostamaan metsien kasvu 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

- Tämä avaa huikeita näkymiä: Puun teollinen hyödyntäminen toisi miljardikaupalla lisää vientituloja ja talouskasvua. Julkinen sektori nauttisi verotuloista. Samaan aikaan myös hiilinieluja voidaan kasvattaa ja siirtyä päästöttömään energiaan, visioi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ProForest -messujen avauspuheessa Haapavedellä.

- Kun samaan aikaan lisätään vapaaehtoisen metsiensuojelun resursseja, voidaan luonnon monimuotoisuutta samalla edistää. Kasvava metsätalous ja luonnonsuojelu eivät ole joko-tai. Ne voivat olla sekä-että, Marttila sanoi.

Suomella on monia vahvuuksia investointikohteena. Metsiä hoidetaan kestävästi. Sertifiointi, lainsäädäntö ja 600 000 metsänomistajaa varmistavat monimuotoiset talousmetsät. Suojelualueitakin riittää, onhan yli puolet koko EU:n tiukasti suojellusta metsästä Suomessa. Tieverkosto on kattava. Osaaminen on huipputasoa ja puun kasvun kiihtyminen Suomen metsissä yllättää tutkijat kerta toisensa jälkeen.

Tällä hetkellä näyttää hyvältä. - Suomeen on suunnitteilla useita mittavia investointeja, joiden myötä puun käyttöä ja metsien hoitoa lisätään. Samalla annetaan vahva kasvusysäys tulevien vuosikymmenten entistä huikeammalle puun kasvulle. Jokaista kansalaista luulisi kiinnostavan se, että näiden investointien myötä valtiolle ja kansantalouteen virtaa rahaa, jolla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kyetään rahoittamaan, Marttila sanoi. 

Suomi on vauhdilla vahvistamassa asemaansa kestävän biotalouden kärkimaana. Tosin kaikille ei siirtyminen fossiilitaloudesta kohti bio- ja kiertotaloutta näytä kelpaavan. Varsinkin Kemiin suunniteltu tehdas sai heti ilmastoperusteista kritiikkiä.

 - Emme elä Suomen kokoisessa kasvihuoneessa. Sekä ilmasto että talous ovat globaaleja, Marttila muistutti.

Suomi ei ole ainoa paikka maailmassa, missä metsät ja metsäteollisuus ovat kiinnostava investointikohde. Sen vuoksi kysymys siitä, kelpuuttaako Suomi investointeja on typerä. Jokainen uusi investointi on juhlan paikka. Valtion tehtävä on tarjota vakaa toimintaympäristö pitkäjänteiselle metsätaloudelle ja -teollisuudelle.

Yhteyshenkilöt

puheenjohtaja Juha Marttila puh. 050 341 3167

Tietoja julkaisijasta

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Simonkatu 6
00100 HELSINKI

020 4131http://www.mtk.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Mercosur-sopimus uhkaa EU-maatalouden laatustandardeja – Mercosur-elintarvikevalvonnan uskottavuusongelmat ja EU-maatalousmarkkinoiden epävarma tilanne eivät puolla sopimusta maatalouskaupasta25.6.2019 11:56:52 EESTTiedote

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää neuvottelujen loppumetreillä olevaa EU-Mercosur -kauppasopimusta huolestuttavana EU-tuotannon laatustandardien ja maatalouden heikon kannattavuuden näkökulmasta. MTK ei halua vapauttaa maataloustuotteiden tuontia, sillä Mercosur-maat eivät halua noudattaa EU-tuotannolle asetettuja vaatimuksia. EU ja erityisesti Suomi ovat tehneet pitkään työtä turvallisen ja jäljitettävän maataloustuotannon eteen. EU-järjestelmä uhkaa rapautua, mikäli heikommin standardein tuotettua Mercosur-lihaa virtaa enenevässä määrin EU-markkinoille, myös Suomeen. Mercosur-tuonnin lisääminen on hyvin arveluttavaa myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä maiden karjatalous hävittää sademetsää kasvavan soijan- ja maissintuotannon sekä laidunmaan alta.

Kasvisten ensisadot valmistumassa14.6.2019 08:39:56 EESTTiedote

Uusi kasvisvuosi pyörähtää Suomessa käyntiin tuttuun tapaan kesäkuun puolivälissä, kun ensimmäisiä varhaisvihannesten satoja aletaan saada. Varhaiskaalit, mansikat, uuden sadon perunat, vihreät parsat, sipuli-, retiisi-, porkkana- ja naurisniput, raparperi ja mehevän raikas jäävuorisalaatti aloittavat kasviskesän. Lähellä tuotettuihin, primööreiksi kutsuttuihin esikoisiin kannattaa suhtautua erityisinä herkkuina. Mehukkuus, rapea suutuntuma ja makuvivahteet ovat erilaiset kuin vastaavissa, kauempaa tuoduissa ja varastoiduissa kasviksissa. Varhaisvihannesten ja -perunoiden teemaviikkoa vietetään viikolla 25 (17.–23.6.2019).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme