Kasvilajien runsaus vähentää virustartuntojen määrää niin luonnonniityillä kuin pellon reunassa
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että maatalous sekoittaa mekanismeja, jotka luonnossa säätelevät kasvitautien esiintymistä. Peltojen läheisiltä kedoilta löytyi enemmän eri viruslajeja kuin luonnon keskellä olevilta, eikä kasvilajien runsaus vaikuttanut viruslajien määrään. Monimuotoisuuden ylläpito kuitenkin kannattaa, koska kasvilajien runsaus vähensi virustartuntojen määrää kedoilla.

Maailmassa maatalouden toimintaan käytetään yhä enemmän maapinta-alaa ja jäljelle jäävästä alasta yhä suurempi osa on maatalouden rajapinnassa. Samaan aikaan luonnon elonkirjo kapenee ja tautien epidemiat uhkaavat ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Luonnossa lajit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös taudinaiheuttajien esiintymiseen vaikuttaa se, kuinka paljon ja mitä isäntälajeja esiintyy samalla alueella.
Professori Anna-Liisa Laineen Research centre for ecological change -tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta kartoitti miten maatalousmaan läheisyys vaikuttaa virusten esiintymiseen heinäratamokedoilla Ahvenanmaalla.
– Ahvenanmaan ketoverkosto on otollinen tutkimuksen tekoon koska olemme aiemmin löytäneet sieltä viisi uutta kasvivirusta. Näiden virusten esiintymistä pystyimme nyt tutkimaan, koska olimme kehittäneet niiden tunnistamiseen sopivat menetelmät. Valitsimme tutkimukseen ketoja, jotka sijaitsivat joko peltojen reunoilla tai etäällä maatalousmaasta, kertoo tutkimuksen johtanut tutkija Hanna Susi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Maatalousmaan ja luonnonympäristön rajalla monet kasvitautien leviämiseen vaikuttavat tekijät, kuten maan ravinteet, kasvien monimuotoisuus ja tiheys, muuttuvat äkillisesti. Tutkijat havaitsivat, että maatalouden vaikutus ulottuu kuitenkin myös peltoja ympäröiviin alueisiin.
– Yllättävää kyllä, emme löytäneet eroja peltojen reunoilla olevien kasviyhteisöiden ja kaukaisempien luonnonpopulaatioiden lajien runsaudessa tai yhteisön koostumuksessa, toteaa Susi.
Tutkijat huomasivat, että peltojen reunoilla sijaitsevilla kedoilla oli enemmän viruslajeja, eikä kasvien lajirunsaus vähentänyt viruslajien määrää toisin kuin luonnonympäristön keskellä olevilla kedoilla. Sen sijaan kasvilajien runsaus vähensi virustartuntoja molemmilla ketotyypeillä.
Laineen ryhmän tutkimus antaa viitteitä siitä, että maatalous sekoittaa mekanismeja, jotka luonnossa säätelevät tautien esiintymistä.
– Monimuotoisuuden ylläpito kuitenkin kannattaa, koska kasvilajien runsaus vähensi virustartuntojen määrää kedoilla – sijainnista riippumatta, toteaa Susi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Susi, hanna.susi@helsinki.fi, puh. 0503199282
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.
Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.
Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.
Rehukäytöstä ruoantuotantoon – viljateollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää proteiinin ja ravintokuidun lähteiksi26.2.2021 12:03:38 EET | Tiedote
Nykyisellään rehuksi tai energian tuotantoon menevistä leseistä ja muista viljateollisuuden sivuvirroista on mahdollista tuottaa proteiinirikkaita ja hyvin toimivia elintarvikkeiden raaka-aineita. Ne voivat sopia esimerkiksi nestemäisiin ja lusikoitaviin tuotteisiin.
Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa25.2.2021 09:14:07 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimusryhmän mukaan olisi tärkeää huomioida tupakointi yhtenä masennusta mahdollisesti ylläpitävänä tekijänä, pyrkiä ymmärtämään tarkemmin kunkin masennuspotilaan tupakkariippuvuutta ylläpitäviä syitä sekä huomioida nämä syyt tupakoinnin lopettamiseen tarjottavia tukimenetelmiä valitessa.
Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu24.2.2021 09:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.
Pienimpien hiukkasten vaikutus ilmanlaatuun osoittautui suurimmaksi23.2.2021 09:09:31 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat ensi kertaa selvittäneet, miten ilmakehän kaikista pienimmät hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja saastesumun muodostumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme