Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Katsaus: Rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat eivät ratkea ainoastaan sisäilmaa parantamalla

Jaa

Suomalaisen sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä, ja suurin osa väestöstä on siihen tyytyväisiä. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja sisäilmaan liitetty oireilu ovat kuitenkin Suomessa yleisiä, etenkin työpaikoilla.

Suomalaisen sisäilman laatu on eurooppalaisittain hyvä, ja suurin osa väestöstä on siihen tyytyväisiä. Sisäilmaan liittyvät ongelmatilanteet ja sisäilmaan liitetty oireilu ovat kuitenkin Suomessa yleisiä, etenkin työpaikoilla.
 
Koska ongelma on moninainen, pelkkä rakennusten sisäilman parantaminen ei riitä, selviää Lääkärilehdessä julkaistusta Suomen sisäilmatilannetta koskevasta katsauksesta.

Rakentamisen laatu ja toimivat mallit ongelmatilanteiden ratkaisuun keskeisiä

Suomessa on pitkät perinteet sisäilmaan liittyvässä tutkimuksessa, ongelmien ehkäisyssä ja ohjeistuksissa. Pääperiaate on ehkäistä ja vähentää sisäympäristöjen epäpuhtauksiin liittyviä terveysriskejä tiukoilla säädöksillä sekä edistää hyvää rakentamista.
Silti sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa, terveydellisen merkityksen arvioinnissa, oireilevien huomioimisessa ja viestinnässä on yhä kehitettävää.
 
’’Resurssit pitää kohdentaa tehokkaasti sisäympäristöjen laadun parantamiseen ja haittojen ennaltaehkäisyyn.  Ongelmatilanteiden hoitoon tarvitsemme entistä parempia toimintamalleja. Näitä kehitämme Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa yhdessä valtioneuvoston Terveet Tilat 2028 -hankkeen kanssa’’, toteaa tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Tarve tutkitulle tiedolle on ilmeinen

Koska sisäilman terveysvaikutuksista on puhuttu Suomessa paljon, ihmisillä on aiheesta runsaasti ennakkokäsityksiä. Vuonna 2019 julkaistun Kansallinen  sisäilmakartoitus -väestökyselyn perusteella ihmiset arvioivat sisäilmaan liittyvät terveyshaitat vaikeammiksi kuin mitä tutkimustulokset kertovat.


Vahvat ennakkokäsitykset voivat osaltaan lisätä oireilua sekä vaikeuttaa sisäilmaongelmien käsittelyä ja potilaiden hoitoa Suomessa.

’’Tietopuutteet sisäilman terveysvaikutuksista saattavat johtaa ristiriitoihin muun muassa asiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja rakennuksen käyttäjien välillä. Tämä vaikeuttaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisua, voi lisätä oireilua ja myös vaikeuttaa potilaiden kohtaamista ja hoitoa’’, toteaa professori Juha Pekkanen.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on THL:n koordinoima 10-vuotinen ohjelma. Ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Tähän pyritään mm. ottamalla terveydenhuolto voimakkaammin mukaan toimintaan sekä keskittymällä ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen.


Lisätietoja


THL:n sisäilmasivusto
Kansallinen sisäilma ja terveys 2018-2028 -ohjelma
Suomen Lääkärilehti: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa
THL kartoitti sisäilman epäpuhtauksille altistumista Pohjoismaissa – maiden välillä ei suuria eroja (uutinen, 29.4.2020)
THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta - ihmiset kokevat riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat (tiedote, 30.10.2019)
 
Anne Hyvärinen

johtaja

p. 029 524 6364

etunimi.sukunimi@thl.fi


Juha Pekkanen
professori

THL ja Helsingin yliopisto

p. 040 508 1077

etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Avainsanat

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen hyödyttäisi ikääntyneitä ja pienituloisia, muttei toisi helpotusta alkuvuoden maksutaakkaan28.5.2020 02:00:00 EESTTiedote

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim

Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja27.5.2020 11:30:29 EESTTiedote

Vaikka elinympäristöön ja työhön liittyvät terveydelle haitalliset altisteet ovat Suomessa viime vuosikymmeninä vähentyneet, ei ihmisten oireilu ole vähentynyt. Ympäristön altisteiden vähentämisen ohella huomiota tulisi suunnata myös siihen, ettei ympäristöön liittyviä riskejä korosteta liikaa, sillä se voi entisestään lisätä ihmisten kokemia haittoja ja oireilua. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden noseboilmiötä käsittelevästä artikkelista, joka juuri julkaistiin Duodecim-lehdessä. Ennakkokäsitykset ja aistihavaintoihin liittyvät oletukset ohjaavat sitä, miten ihminen havainnoi ja tulkitsee ympäristöään ja itseään. Näin myös kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät ihmisen kokemien haittojen ja oireiden määrää. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi. Se on siis päinvastainen kuin plasebo eli lumehyöty. ”Kautta historian ihmisten on selviytyäkseen ollut välttämätöntä havaita ympäristön uhkia

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme