Kaupan ja logistiikka-alan työpaikkatapaturmat vähenivät 16 %

Kaupan ja logistiikka-alojen palkansaajille sattui vuonna 2020 yhteensä 15 564 työpaikkatapaturmaa, mikä oli noin 16 % vähemmän kuin edellisvuonna. Vuodesta 2005 vuoteen 2020 kaupan alan palkansaajien työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet niin ikään noin 16 % ja vahinkotaajuuskin 28,6:sta 26,5:een. Kuljetuksessa ja varastoinnissa vahinkojen lukumäärä on samaan aikaan lähes puolittunut ja vahinkotaajuus pudonnut yli 50:n tasolta viime vuoden lukemaan 34,2.

”Yleisesti ottaen tuotannon volyymi ja kansantalouden tila heijastuvat välittömästi myös työtapaturmatilanteeseen, mutta yhteyden voimakkuus ja reagointiherkkyys vaihtelee suuresti toimialoittain. Kaupassa ja logistiikassa vaikutukset näkyvät nopeasti ja voimakkaasti siinä missä esimerkiksi rakentamisen tunnusluvut seuraavat kehitystä viiveellä ja loivemmin. Pidemmässä aikasarjassa voidaan kuitenkin tunnistaa selkeä laskeva trendi myös kaupan ja logistiikan aloilla. Sieltä paljastuu myös se, että näillä aloilla ollaan sekä lukumäärissä että taajuudessa jo alemmalla tasolla kuin finanssikriisin synkistämänä vuonna 2009”, toteaa johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Muuttavatko korona-aikana opitut toimintatavat pysyvästi kaupan ja logistiikan toimintaympäristöä?

Koronapandemia vaikutti kauppaan ja logistiikkaan monella tavalla, nopeasti ja voimakkaasti. Erityisesti henkilöliikenne ja tavarankuljetus rajat ylittävässä liikenteessä vähenivät voimakkaasti. Kaupan alalla asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttui todella nopeasti, mutta muutoksen vaikutus toiminnan volyymeihin ei ollut niin yksiselitteinen: osa kaupoista saattoi jopa hyötyä ravintolaliiketoiminnan ja matkailun supistumisesta sekä verkkokaupan piristymisestä. Verkkokauppa ja siihen liittyvät toimintatavat ovat yleistyneet poikkeusolosuhteissa. Koko alaan vaikuttava alustatalouden trendi oli vähintään oraalla jo ennen pandemiaa. Samalla elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden kaupassa on myös yleistynyt toimintatapa, jossa tavara noudetaan itse valmiiksi keräiltynä noutopisteestä tai postilokerosta tai jonka kuljetusyrittäjä kuljettaa suuresta myymälästä tai varastolta loppuasiakkaalle. Myös päivittäistavarakaupan tuotteiden ja ruoan kotiintoimitukset yleistyivät koronapandemiaan liittyvien suositusten ja määräysten seurauksena.

”Toimintatapojen muutokset olivat nopeita ja niillä on ollut iso vaikutus myös alan yritysten työturvallisuustilanteeseen, mitä heijastaa myös havaitut muutokset työtapaturmatilastoissa. Iso kysymys tässä kohtaa on se, millaiseksi ”uusi normaali” muodostuu. Jäävätkö uudet toimintatavat osaksi päivittäistä arkea, voimistuuko tällainen kehitys entisestään vai palataanko joissain määrin entisiin käytäntöihin ja millä aikataululla tämä kaikki tapahtuu?”, Tynkkynen pohtii.

Nopeiden muutosten analysointi on erityisen haastava tehtävä

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten analysointi on erityisen haastavaa, sillä poikkeusolosuhteiden ja niiden kiihdyttämien toimintatapamuutosten yhteyttä työturvallisuustilanteeseen ei voida yksiselitteisesti osoittaa. Lähtökohtaisesti nopeat muutokset haastavat myös turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia työturvallisuuden hallintaan. 

”Kokemamme äärimmäisen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi työtapaturmakehityksen syiden arviointi on yleiselläkin tasolla todella vaikeaa. Vaikeusastetta lisää vielä niin ikään poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutusten pohdinta, mikä on hyvin tärkeää erityisesti logistiikka-alan tilannetta analysoitaessa. Joka tapauksessa nyt käytettävissä olevan datan perusteella kauppa ja logistiikka -alalla on onnistuttu erinomaisesti poikkeusolosuhteiden hallinnassa, mikä viittaa osaltaan laadukkaaseen johtamiseen myös työturvallisuuden osalta. Sama johtopäätös on vedettävissä pidemmän aikasarjan perusteella.”, Tynkkynen summaa.