Keskuskauppakamari

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri: Yrityksen ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat lisäarvoa hallitustyöskentelyyn

Jaa

PK-yritysten hallituksen jäsenille maksetaan palkkioita todennäköisimmin niissä yrityksissä, joiden hallituksissa on yrityksen ulkopuolisia jäseniä. Hallitukset, joissa on ns. ulkopuolisia eli riippumattomia jäseniä, tuovat myös selvästi enemmän lisäarvoa yrityksen toimintaan ja ulkopuolisia jäseniä arvostetaan. Ulkopuolisia hallituksen jäseniä on kahdella viidestä PK-yrityksestä. Tiedot käyvät ilmi kauppakamarien joka toinen vuosi toteutettavasta PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 804 yritysjohtajaa.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala

Reilu puolet kyselyyn vastanneista PK-yrityksistä ei maksa hallituksensa jäsenille palkkiota. Tilanne muuttuu, jos hallitukseen tulee yrityksen ulkopuolisia jäseniä.

”Lähes kolme neljäsosaa ei maksa hallituspalkkioita, jos yrityksessä ei ole ulkopuolisia jäseniä. Jos yrityksessä on mukana ulkopuolisia hallituksen jäseniä, vain joka kuudes ei maksa hallitustyöskentelystä palkkioita. Osassa yrityksistä palkkio maksetaan vain ulkopuolisille hallituksen jäsenille”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

Hallituspalkkiot ovat pääsääntöisesti korkeammat, jos hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä. Hallituksen jäsenen keskimääräinen vuosipalkkio 50-249 henkilön yrityksissä on 6 311-8 687 euron välillä riippuen siitä, onko hallituksessa mukana ulkopuolisia jäseniä. Vähintään 250 työntekijän yrityksissä palkkio on 3 025-10 468 euron välillä. Puheenjohtajan palkkio on noin kaksinkertainen hallituksen jäsenen palkkioon verrattuna.

Kahdella viidestä yrityksestä on ulkopuolisia hallitusjäseniä

Noin kahdella viidestä vastaajayrityksestä on vähintään yksi yrityksen ulkopuolinen hallituksen jäsen. Lisäksi joka viides yritys harkitsee hallituksen täydentämistä ulkopuolisella jäsenellä. Mitä isompi yritys, sen suuremmalla todennäköisyydellä hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä.

”Ulkopuoliset hallitukset jäsenet tuovat selvästi ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja sitä kautta lisäarvoa yrityksen toimintaan. Kaikkein selvimmin ero näkyy hallituksen kyvyssä haastaa ja sparrata toimitusjohtajaa. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet myös tehostavat selvästi strategiatyötä ja päätöksentekoa sekä laajentavat yrityksen kontaktiverkostoa”, sanoo Kajala.

Hallituksen jäsenen keskimääräinen palvelusaika PK-yrityksissä on 10,6 vuotta ja hallituksen uusimman jäsenen keskimääräinen palvelusaika on 5,9 vuotta. Hallituksen vaihtuvuus on sitä suurempaa, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse.

”PK-yrityksissä hallituksen jäsenten vaihtuvuus on selvästi pörssiyhtiöitä hitaampaa. Tämä on ymmärrettävää, kun hallituksissa on mukana paljon omistajayrittäjiä. Samaan aikaan kuitenkin kahdessa yhtiössä viidestä koetaan, ettei hallituksessa ole riittävää vaihtuvuutta eikä riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta. PK-yritysten kannattaisikin miettiä rohkeammin hallituksen kokoonpanoa yrityksen kulloisenkin tilanteen, strategian ja kehitysvaiheen mukaan”, sanoo Kajala.

Joka neljäs hallituksen jäsen on nainen

PK-yritysten hallituksen jäsenistä 25 prosenttia on naisia. Osuus on lähes sama kuin pienillä pörssiyhtiöillä, joiden hallituksissa naisia oli viime vuonna 26 prosenttia.

”Kun PK-yrityksissä naisjäsenet on valittu ilman pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suositusta, naisten osuutta hallitusjäsenistä voidaan pitää varsin hyvänä”, Kajala sanoo.

PK-yritysten hallitusten jäsenet ovat keskimäärin 53-vuotiaita. Nuorin hallituksen jäsen PK-yrityksissä on keskimäärin 44-vuotias.

Digiloikka tehtiin myös hallitustyöskentelyssä

Koronapandemian takia myös pk-yrityksissä on tehty digiloikka. Etäyhteyksien käyttö kokouksissa ja verkkotyökalujen hyödyntäminen ovat lisääntyneet hallitustyöskentelyssä merkittävästi. Hallitukset ovat koronakriisin takia käsitelleet myös enemmän riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Myös strategiaan, operatiiviseen liiketoimintaan sekä rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen liittyvien kysymysten käsittely lisääntyi noin joka neljännessä yrityksessä.

”Koronapandemia on muuttanut pysyvästi tapaa organisoida hallitustyöskentelyä. Samalla kuitenkin myös fyysisten tapaamisten tärkeys on tunnistettu. Etäyhteydet ovat vähentäneet vapaamuotoista keskustelua, minkä on koettu vaikeuttaneen strategiatyötä sekä päätöksentekoa vaikeissa ja suurissa asioissa”, sanoo Kajala.

Kysely on luettavissa täällä (ks. myös liite)

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutettiin maaliskuussa 2021. Tällä kertaa kyselyyn vastasi yhteensä 804 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala. Kuva: Liisa Takala
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari ja Metsäteollisuus: Suomen kilpailukyky tarvitsee selkeitä ratkaisuja EU:n merenkulun päästökaupassa14.7.2021 16:52:52 EEST | Tiedote

Euroopan komission tänään osana Fit for 55-pakettia antama lainsäädäntöesitys merenkulun ulottamisesta päästökauppaan tuo markkinaehtoisen mekanismin keinovalikoimaan meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Meriliikenteestä erittäin riippuvaisen Suomen kannalta on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomi huolehtii päästövähennysten lisäksi vientialojen kilpailukyvystä, kun merenkulun päästökaupan yksityiskohdista sovitaan EU:ssa.

Suomen vienti jatkaa 8 prosentin kasvussa – matkustusrajoitukset jarruttavat kasvua, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori9.7.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Kesäkuussa Suomen vienti jatkoi kasvuaan. Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen mukaan alkuperätodistusten kysyntä kasvoi maalis-kesäkuussa peräti 8 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä varten yritykset hakivat kesäkuussa kauppakamareista yhteensä 6226 alkuperätodistusta, mikä on jopa enemmän kuin viennin ennätysvuonna 2019, jolloin määrä oli 6217.

Kauppakamarikysely: Alkushokin jälkeen yritykset pärjäsivät koronapandemiassa ennakoimaansa paremmin – toimialakohtaiset erot kuitenkin suuria30.6.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Koronapandemian vaikutukset ja jäljet yritysten toimintaan ovat suuret, mutta eivät ihan niin suuret kuin mitä yritykset itse pandemian alussa arvioivat, selviää kauppakamareiden maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2021 välillä tekemistä koronakyselyistä. Toiset toimialat, kuten teollisuus, ovat selvinneet kohtalaisen vähin vaurioin, kun taas majoitus- ja ravintola-ala sekä kulttuuri ovat olleet suurkärsijöitä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme