Kauppakamarien Suuri veroselvitys: Varsinaissuomalaisten yritysten verojalanjälki on kolme miljardia euroa

Varsinaissuomalaisten yritysten maksamien verojen määrän kasvu taittui vuonna 2019. Suurimmat verovirrat kertyivät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Maakuntakohtaisessa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja. 

“Varsinaissuomalaisten yritysten kerryttämä verojalanjälki ylitti kolme miljardia euroa vuonna 2018. Verojalanjälki laski hieman 2019, jolloin mm. tilitettyjen arvonlisäverojen ja maksettujen yhteisöverojen määrät laskivat. Palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut kuitenkin kasvoivat tuolloinkin”, sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo. 

“Tarkemmin analysoimamme kaksi yritystä kuvaavat hyvin maamme verojärjestelmää, joka on myös poliittisen päätöksenteon tulos."

“Runsaasti valmisteveroja maksava yritys, kuten Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, jättää suuren verojalanjäljen suhteessa esimerkiksi sen liikevaihtoon. Raisio Oy edustaa vientiyritystä, jolla on paljon toimintoja ulkomailla. Sen laskettu verojalanjälki muodostuu hyvin eri lailla. Raision verojalanjäljessä korostuvat ennakonpidätykset palkoista ja osingoista sekä yhteisövero”, toteaa Leiwo. 

Laitilan verot 65 % enemmän kuin liikevaihto 

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka on sekä ylpeä että mietteliäs yrityksen tuomasta 32 miljoonan euron verotulosta alueelle.  

”Lienee melko poikkeuksellista, että yritys maksaa veroja 65 % enemmän kuin tekee liikevaihtoa”, sanoo Aarikka lukuja tutkiessaan. 

Laitilan verojalanjäljestä yli 70 % tulee valmisteveroista. Valmisteverot ja arvonlisävero yhdessä muodostavat jopa 94 % verojalanjäljestä.  

Alueellisesti taloushyötyä yrityksestä syntyy myös työllistämisen kautta. Yritys työllistää kesäisin yli 80 ja vakituisesti noin 60 henkilöä. Välillisesti työllistyy myös alihankkijoita sekä tavarantoimittajia. 

”Uskon, että Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hyvä maine ruokkii paikkakunnalle tulevan positiivisen julkisuuden kautta myös muuta taloudellista aktiivisuutta. Yhteiskuntamme toimeliaisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, toivoisin päättäjiltä lisää viisautta.” 

”Aktiivisuus alkoholin etäostoon ulkomailta kasvaa jatkuvasti. Etäosto on täysin lainmukaista, mutta suomalaisena panimoalan toimijana huolestuttaa, että näistä ostoista ei käytännössä juuri koskaan makseta veroja Suomeen, vaikka EU:n verolain mukaan kuuluisi”, miettii Aarikka. 

”Lisäksi, kun rajat jossain vaiheessa pandemian jälkeen aukeavat, alkoholin matkustajatuonti tulee räjähtämään käsiin, johtuen Suomen korkeasta verotuksesta.” 

Raisio Oyj toteuttanut suuria investointeja  

Raisio Oyj on vakiintunut toimija niin alueellisesti kuin omalla toimialallaankin. Yrityksen verojalanjälki oli vuonna 2019 selvityksen mukaan 10,9 miljoonaa euroa. Ennakonpidätykset palkoista olivat 4,3 miljoonaa euroa, ennakonpidätys ja lähdevero osingoista 4,2 ja yhteisöverot 2,4 miljoonaa euroa. Raision verojalanjäljessä näkyy viennin suuri osuus yrityksen myynnistä sekä merkittävät investointihankkeet, jotka pienentävät kotimaista verojalanjälkeä. Vientikauppa on Suomessa arvonlisäverotonta.     

”Yhtiön kannattavuus on hyvällä tasolla ja se työllistää suuren määrän eri alojen asiantuntijoita niin Varsinais-Suomessa kuin ulkomaillakin, työntekijöiden kokonaismäärä on noin 380. Yhtiön liikevaihdosta noin 60 % tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, eli Raisio on myös hyvin kansainvälinen toimija, jolla on halua ja kykyä kasvattaa laadukkaista kotimaisista raaka-aineista tehtyjen elintarvikkeiden kansainvälistä vientiä edelleen”, kuvailee yrityksen sijoittajasuhteista vastaava johtaja Mika Saarinen. 

Raisio on toteuttanut noin 45 miljoonan euron investoinnin Raisionkaaren teollisuusalueelle nousseeseen kasvipohjaisten lisäarvotuotteiden tuotantolaitokseen, ja ensimmäiset kuluttajatuotteet ovat kaupoissa elo-syyskuussa kuluvana vuonna. Koko Raisionkaaren teollisuusalue on hiilineutraali, mukaan lukien uusi valmistunut tuotantolaitos.  

“Raision ESG-ohjelma on kunnianhimoinen korkeine tavoitteineen ja yhtiö näyttäytyy edelläkävijänä monen keskeisen ilmastoa ja ympäristöä parantavan toiminnan osalla”, kertoo Saarinen.  

Yritysten tilittämät verot ja maksut koko maassa noin 69 mrd 

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset Suomessa maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Vastaava luku vuonna 2017 oli 64 miljardia. 

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan. Vuonna 2019 valtio ja kunnat keräsivät veroja lähes 73 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 28 miljardia euroa. Näistä vero- ja maksutuotoista 69 miljardia euroa kertyi siis yritystoiminnan yhteydessä. 

”Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.  

Kauppakamarien Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019.Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.

Avoin data selvitykseen