Kauppakamarien vientijohtajakysely: Vain 4 prosentilla suomalaisista vientiyrityksistä enää liiketoimintaa Venäjällä

Kauppakamarien vientijohtajakyselyllä on selvitetty Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien suomalaisten vientiyritysten vetäytymistä Venäjän markkinoilta. Kyselyt osoittavat, että yritykset ovat tehneet Venäjän markkinoilta poistumista tasaisesti ja suurin lähtöpiikki näkyi touko- ja elokuun välisenä aikana.  
 
Tuorein kauppakamarien vientijohtajakysely toteutettiin marraskuussa ja enää vain 4 prosenttia vastanneista kertoi yrityksellä olevan liiketoimintaa Venäjällä. 81 prosentilla vastanneista ei ole liiketoimintaa Venäjällä ja 15 prosenttia vastanneista kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken.  
 
Vielä toukokuun kyselyssä 24 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi yrityksellä olevan liiketoimintaa Venäjällä ja 17 kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken. Elokuun kyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten liiketoiminta Venäjällä oli vähentynyt huomattavasti ja enää 6 prosentilla vastanneista oli liiketoimintaa Venäjällä ja 21 prosenttia vastanneista kertoi vetäytymisprosessin olevan kesken. 
 
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet erittäin sitoutuneita Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja Venäjän markkinoilta vetäytymiseen.  
 
”Suomalaisyritykset ovat olleet etujoukoissa noudattamassa Venäjä-pakotteita todella kuuliaisesti ja ne ovat sitoutuneet niihin erittäin hyvin. Suomalaisten yritysten Venäjältä vetäytyminen Venäjän hyökkäyssodan vuoksi on läntisistä maista suurinta. Siitä kiitos yrityksillemme. Suomalaisilla yrityksillä  on ollut  vahva tahto tuomita Venäjän sotatoimet, vaikka vetäytyminen ei ole ollut yksinkertaistaja siitä on ollut taloudellisia seurauksia”, sanoo Toivakka.  
 
Toivakan mukaan suomalaiset vientiyritykset ovat pienentäneet Venäjä-riskiään jo ennen hyökkäyssodan alkamista Krimin valtauksen jälkeen.  
 
“Venäjän osuus Suomen viennistä oli sodan alkaessa enää 5 prosenttia. Suurimmalle osalle yrityksistä Venäjä ei enää ollut tärkeimpien kauppakumppanien joukossa. Venäjän kaupassa on nyt jääkausi, joka voi kestää kymmeniä vuosia, sukupolvia. Koska luottamus on mennyttä, paljon pitäisi itärajan takana muuttua, että kauppa taas elpyisi", sanoo Toivakka.

Saksan heikkenevä talous uhkaa suomalaisyritysten ensi vuoden vientinäkymiä 
 
Saksan heikkenevä taloustilanne vaikuttaa myös suomalaisyrityksiin ja peräti 63 prosenttia vastaajista arvioi tilanteen vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin vuonna 2023 merkittävästi, jonkin verran tai hieman. 29 prosenttia vastasi, ettei Saksan heikkenevällä taloustilanteella ole vientinäkymiin lainkaan vaikutuksia ja 7 prosenttia ei osannut arvioida vaikutuksia. 
 
”Kun Euroopan talouskasvun veturi ei vedä, vaikuttaa se suoraan ja välillisesti myös suomalaisyrityksiin. Tällä hetkellä Saksa on suurissa vaikeuksissa energiakysymysten kanssa ja rajusti kohonneet kustannukset ovat ajaneet myös Saksan talouden pudotukseen. Saksan ulkomaankaupan kehitys vaikuttaa suoraan Saksaan välituotteita vieviin suomalaisiin yrityksiin ja sitä kautta vientiimme yhteen Suomen tärkeimmistä viennin kohdemaista”, sanoo Toivakka. 
 
Kyselyssä kysyttiin vientiyrityksiltä, onko Iso-Britannian EU-eron aiheuttamilla kaupanesteiden kasvulla vaikutusta yrityksen vientinäkymiin vuonna 2023. 42 prosenttia yrityksistä kertoo kaupanesteiden kasvun vaikuttavan vientinäkymiin merkittävästi, jonkin verran tai hieman ja 52 prosenttia vastaajista arvioi, ettei niillä ole lainkaan vaikutusta. 

Yhdysvaltojen kiinnostavuus kauppakumppanina kasvanut 
 
Yhdysvaltojen kiinnostavuus kauppakumppanina on kasvanut ja kyselyyn vastanneista 63 prosenttia arvioi Yhdysvaltojen kiinnostavuuden kasvaneen tai kasvavan vuonna 2023 merkittävästi, jonkin verran tai hieman. 26 prosenttia arvioi, ettei kiinnostavuus ei ole kasvanut tai kasvamassa ollenkaan. 
 
Toivakan mukaan juuri nyt lähtökohdat Yhdysvaltojen ja Suomen kauppasuhteiden tiivistämiselle ovat erityisen hedelmälliset. 
 
”Lännen tiivistyneet suhteet ovat kasvattaneet Suomessa entistä vahvempaa kiinnostusta Yhdysvaltojen kasvavia markkinoita kohtaan. Myös Suomen tunnettuus on kasvanut Nato-jäsenyysprosessin aikana ja maineemme on hyvä. Monessa kaupungissa ja osavaltiossa  on kysyntää liikenteen, älykkäiden kaupunkien, satamien tai terveydenhuollon ratkaisuille ja useissa osavaltioissa on käynnissä massiivisia vihreän siirtymän ja digitaalisuuden hankkeita. Suomen ansiokkaasti rakentama yhteistyö viiden osavaltion kanssa helpottaa yritysten pääsyä valtaville markkinoille. Myös hävittäjäkauppoihin liittyvä yhteistyö raottaa suomalaisille yrityksille vaikeasti avautuvia uusia ovia”, sanoo Toivakka.  
 
Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 14.–16.11.2022. Kyselyyn vastasi 123 yritystä. Vastanneet yritykset olivat merkittäviä vientiä harjoittavia työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.