Kauppakamarin talouskatsaus: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä
Kansainvälisissä vertailuissa ilmenee, että Suomessa sekä verotuksen että julkisten menojen tasot ovat korkeita muihin OECD-maihin verrattuna. Lisäksi taantuva talous aiheuttaa paineita julkisen talouden tasapainottamiselle. Talousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavien vuosien osalta.
”Julkisten menojen suuri määrä selittyy sillä, että monet asiat Pohjoismaissa tehdään julkisen sektorin kautta. Yksi varjopuoli julkisten menojen suureen määrään on kuitenkin se, että myös kansantalouden tulojen tulisi olla suuria. Verotus vääristää yksilön valintoja ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Kotamäki muistuttaa, että ansiotuloverotus kiristyy suurelle osalle palkansaajista vuoden 2020 aikana.
”Jo valmiiksi kireän verotuksen takia ansiotuloverotuksen kiristymisen voi nähdä pulmallisena. Myös kylmenevä suhdannetilanne olisi perustellut neutraalimpaa veropolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa.
Suomessa verokiila on suuri. Katsauksesta käy ilmi, että 3 000 euron kuukausipalkasta työnantajan kustannus on yli 3 800 euroa ja työntekijälle jää käteen alle 2 400 euroa. Verokiilaan sisältyy palkansaajan maksamien verojen ja maksujen lisäksi myös työnantajien tilittämät vakuutusmaksut.
”Kansantaloudellisesti tärkeä kysymys on, kuinka työvoimakustannuksen suuruus vaikuttaa työllisyyteen. Kansantalouden tuotanto muodostuu, kun yritykset yhdistelevät työpanosta ja pääomaa”, Kotamäki sanoo.
”Pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä pääomavaltaisempaan työtapaan. Käy siis niin, että yritykset korvaavat työvoimaa pääomalla”, Kotamäki jatkaa.
Kotamäki muistuttaa, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. Hallituksen tähän mennessä tehdyt toimet ovat Kotamäen mukaan oikeansuuntaisia, mutta työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tai julkisen talouden tasapainottamiseksi riittämättömiä.
Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista tulisi olla valmiina budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia.
”Ensimmäisen budjettiriihen jälkeen näyttää vielä siltä, ettei hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Ja tästä suoraan seuraa se, ettei hallituksen tavoite julkisen talouden sopeutumisestakaan näillä askelmerkein tule toteutumaan. Tarvitaan enemmän tekoja ja myös julkisia tarkennuksia, jotta hallituksen keinojen tehokkuudesta päästäisiin todella keskustelemaan”, Kotamäki sanoo.
Lisätietoja:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Keskuskauppakamari: Leikkaukset ymmärrettäviä - panostukset kasvuun välttämättömiä16.4.2024 16:42:21 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.
Keskuskauppakamari: Kehysriihessä on löydettävä lisää kasvun eväitä – pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät Suomea pelasta15.4.2024 06:48:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari painottaa, että tulevassa kehysriihessä on löydettävä uusia kohdennettuja keinoja talouden kasvun edistämiseksi. “Vaikka nykyiset sopeutustoimet ovat tarpeellisia julkisen talouden tasapainottamiseksi, pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä kääntämään Suomen taloutta kasvu-uralle", toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Romakkaniemi.
Kauppakamarien tilasto: Vienti romahti maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuodesta – ”lakkojen vaikutus selkeä”9.4.2024 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme