Keskuskauppakamari

Kauppakamarin talouskatsaus: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä

Jaa

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Järjestyksessään neljäs Kauppakamarin talouskatsaus keskittyy ansiotuloverotukseen.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.

Kansainvälisissä vertailuissa ilmenee, että Suomessa sekä verotuksen että julkisten menojen tasot ovat korkeita muihin OECD-maihin verrattuna. Lisäksi taantuva talous aiheuttaa paineita julkisen talouden tasapainottamiselle. Talousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavien vuosien osalta. 

”Julkisten menojen suuri määrä selittyy sillä, että monet asiat Pohjoismaissa tehdään julkisen sektorin kautta. Yksi varjopuoli julkisten menojen suureen määrään on kuitenkin se, että myös kansantalouden tulojen tulisi olla suuria. Verotus vääristää yksilön valintoja ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

Kotamäki muistuttaa, että ansiotuloverotus kiristyy suurelle osalle palkansaajista vuoden 2020 aikana.  

Jo valmiiksi kireän verotuksen takia ansiotuloverotuksen kiristymisen voi nähdä pulmallisena. Myös kylmenevä suhdannetilanne olisi perustellut neutraalimpaa veropolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa. 

Suomessa verokiila on suuri. Katsauksesta käy ilmi, että 3 000 euron kuukausipalkasta työnantajan kustannus on yli 3 800 euroa ja työntekijälle jää käteen alle 2 400 euroa.Verokiilaan sisältyy palkansaajan maksamien verojen ja maksujen lisäksi myös työnantajien tilittämät vakuutusmaksut.  

Kansantaloudellisesti tärkeä kysymys on, kuinka työvoimakustannuksen suuruus vaikuttaa työllisyyteen. Kansantalouden tuotanto muodostuu, kun yritykset yhdistelevät työpanosta ja pääomaa”, Kotamäki sanoo. 

”Pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä pääomavaltaisempaan työtapaan. Käy siis niin, että yritykset korvaavat työvoimaa pääomalla”, Kotamäki jatkaa. 

Kotamäki muistuttaa, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. Hallituksen tähän mennessä tehdyt toimet ovat Kotamäen mukaan oikeansuuntaisia, mutta työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tai julkisen talouden tasapainottamiseksi riittämättömiä. 

Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista tulisi olla valmiina budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia. 

Ensimmäisen budjettiriihen jälkeen näyttää vielä siltä, ettei hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Ja tästä suoraan seuraa se, ettei hallituksen tavoite julkisen talouden sopeutumisestakaan näillä askelmerkein tule toteutumaan. Tarvitaan enemmän tekoja ja myös julkisia tarkennuksia, jotta hallituksen keinojen tehokkuudesta päästäisiin todella keskustelemaan”, Kotamäki sanoo. 

Lisätietoja: 

Kauppakamarin talouskatsaus

Video: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Kimmo Penttinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Ennätysmäärä ulkomaisia opiskelijoita haluaa Suomeen – Keskuskauppakamari patistaa hallitusta sujuvoittamaan lupaprosessia28.1.2020 15:14:48 EETTiedote

Keskuskauppakamari kehottaa hallitusta varautumaan kasvavaan opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrään ja turvaamaan Maahanmuuttoviraston resurssit oleskelulupien sujuvan käsittelyn varmistamiseksi. Samalla on syytä käydä oleskelulupaprosessi tarkalla kammalla läpi ja ottaa käyttöön kaikki keinot prosessin nopeuttamiseksi.

Hyviä uutisia työmarkkinoilta: Työllisyysaste nousi 73 prosenttiin24.1.2020 09:02:18 EETTiedote

Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

Keskuskauppakamari: Nuoret ensin ulos työpaikoilta -ehdotus on syrjintää ja jäykentäisi työmarkkinoita entisestään17.1.2020 11:16:45 EETTiedote

Helsingin Sanomat nosti 16.1.2020 esiin mahdollisen listan hallituksen keinoista parantaa työllisyyttä. Jutussa kerrotaan SDP:n ja SAK:n kannattavan uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Kyse on ns. LiFo eli Last In First Out -periaatteesta, jota sovelletaan Ruotsissa. ”Kyseessä ei olisi suoranaisesti työllisyystoimi, vaan ennemminkin tapa syrjiä nuorempia työntekijöitä. Edellä kuvattu jo nykyään vahvan irtisanomissuojan tiukennus jäykentäisi Suomen työmarkkinoita entisestään”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu nykyäänkin melko huonosti työmarkkinoiden joustavuutta kuvaavissa indekseissä, Kotamäki muistuttaa. Asiakokonaisuus ei ole pelkästään mielipideasia, vaan Ruotsin LiFo-järjestelmästä on julkaistu tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä. ”Erityisen tutkittua on 2000-luvun alussa Ruotsissa säädetty uudistus, jossa alle 11 henk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme