Kauppakamarin Vientijohtajabarometri: Vientiä uhkaa romahdus – Varsinais-Suomessa tilanne odottava

Kolmannes kauppakamarin kyselyyn vastanneista vientiyrityksistä pelkää markkina-asemansa heikkenevän merkittävästi lähiaikoina. Yritykset pelkäävät myös häviävänsä vientikauppoja paikallisille kilpailijoille kotiinpäinvedon vahvistuessa eri maissa. Vientiyrityksistä 63 prosenttia ilmoittaa jo nyt koronapandemian takia asetettujen liikkumisrajoitusten vaikeuttavan huomattavasti vientiteollisuuden myyntiä sekä huolto- ja asennuspalveluvientiä.

Yrityksistä 61 prosentilla ilmenee ongelmia myös ulkomaista osaamista vaativan kotimaisen tuotannon ylläpidossa ja elintärkeiden komponenttien kansainvälisessä hankinnassa Suomen tuotantoa varten. Vientiyritykset pelkäävät tilanteen entisestään synkistyvän hyvin nopeasti, jos talouksia ei pystytä terveysriskit halliten avaamaan lähiaikoina.

Varsinaissuomalaisista vientiyrityksistä koostuvan Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan mietteet käynnissä olevasta tilanteesta ovat samansuuntaisia. Useimmissa yrityksissä tuotanto on käynnissä, mutta tulevien kauppojen neuvottelut ovat jäissä. Haasteiksi ovat muodostuneet raaka-aineiden ja komponenttien saaminen sekä kuljetukset niin Suomeen kuin Suomesta ulos.

Asfalttiasemia valmistavan Amomatic Oy:n toimitusjohtaja, Turun kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Vuorinen kertoo tuotannon olevan yrityksessä täydessä käynnissä. Tulevaisuus näyttäytyy kuitenkin epävarmana.

”Osalla alueista uusien kauppojen neuvottelut ovat pysähtyneet. Ranska on täysin kiinni, mutta toisaalta esimerkiksi Ruotsissa neuvottelut toimivat hyvin etänä. Komponenttien saamisessa on ollut ongelmia, mutta nyt niitäkin on saatu ratkaistua”, hän sanoo.

Valmiutta pidettävä yllä, kilpailukykyä vahvistettava

Vientiyritysten viesti on selkeä. Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toimiin vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi kriisin aikana ja sen jälkeen. Varsinais-Suomessa vahvaa osaamista on pidettävä yllä.

”Varsinais-Suomi on koko maan viennin kannalta yksi tärkeimmistä alueista. Alueen positiivinen rakennemuutos ei aikaisemminkaan syntynyt tyhjästä. Täällä ei sammutettu valoja, vaan osaamista ja valmiustilaa pidettiin yllä hiljaisempinakin aikoina. Meidän on edelleen pidettävä huoli siitä, että yrityksillä on valmius lähteä mukaan heti, kun kysyntä maailmalla alkaa elpyä”, muistuttaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

Kauppakamareiden vientijohtajabarometrin perusteella vientiyritysten suuri pelko on, ettei Suomi pysty vastaamaan kilpailijamaiden massiivisiin elvytystoimiin ja paikallisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen kriisin aikana. Yritykset pelkäävät protektionismin vahvistuvan Suomen päävientimarkkinoilla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoo saavansa uusia vientikauppoja eri maiden elvytystoimien takia, vaikka esimerkiksi infrahankkeissa Suomen osaaminen on maailman huippua. Sen sijaan kolmannes vastaajista uskoo paikallisten voittavan uudet kaupat.

Hallituksen on kiirehdittävä verrokkimaiden tavoin kansallisia kilpailukykyä vahvistavia toimia, koskivatpa ne elvytystä, työmarkkinoita, verotusta, liikennettä tai energian hintaa tai viennin rahoitusratkaisuja.

Kauppakamarin Vientijohtajabarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa 27.-30.4.2020. Vientijohtajabarometri toteutetaan säännöllisesti, jotta vientiyritysten näkemykset tulevat kootusti myös päättäjien tietoon. Keskuskauppakamari yhdessä kauppakamareiden kanssa on koonnut yli 200 vientijohtajan verkoston, jonka kanssa tehdään yhteistyötä markkinatilanteeseen ja vientimahdollisuuksiin liittyen. Tarkoituksena on myös tuottaa oikea tilannekuva Suomen hallituksen käyttöön, kun se kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla arvioi vientimarkkinoiden tilannetta ja tarvittavia valtion toimia viennin toimivuuden varmistamiseksi.