Keskuskauppakamari

Kauppakamarit listasivat tärkeimmät liikenteen korjaus- ja kehittämiskohteet

Jaa

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Listan tarkoitus on muistuttaa, että vientireittien sujuvuus ja työssäkäynti kärsii, mikäli luvattu rahoitustason nosto lykkääntyy.

Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.
Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

EMBARGO MA 27.8.2018 KLO 00:15

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista Suomen eri alueiden pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa sitä ajatellen erinomaisen työkalun päättäjille.

“Kauppakamarien liikennehankelistauksessa on tällä kertaa monia hankkeita, joilla vastataan liikenteen päästövähennystavoitteisiin ja yritysten kuljetustarpeisiin. Esimerkiksi raideyhteyksien kehittäminen vaatii hallitukselta pitkänäköisyyttä, sillä valmistelusta ja kaavoituksesta voi olla pitkä matka siihen, että saadaan valmista jälkeä”, arvioi listaa koonnut Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

Lista on Saarion mukaan erityisen ajankohtainen nyt, kun liikenteen runkoverkkoa ja 12-vuotista liikennesuunnitelmaa pohditaan.

Liikennehankelistauksella otetaan kantaa myös liikenteen rahoitukseen. Huonokuntoisia väyläosuuksia ja siltoja on Suomessa kauppakamarien mukaan liikaa. Koko Suomen etu on, että bruttokansantuotteen ainesosat, raaka-aineet ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut liikkuvat liikenneverkossa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“On todella huolestuttavaa, että vientireittien sujuvuus on vaarassa heikentyä rahoitustason heittelehtimisen vuoksi. Puolueiden keväällä lupaamaa 300 miljoonan euron lisärahoitusta väylien kuntoon ei saa unohtaa tai siirtää tulevaisuuteen. Infran tasossa Suomi jää aina Ruotsista jälkeen, mikäli rahoitus ei ole riittävää edes väylien kunnon tai turvallisuuden ylläpitämiseen”, Saario sanoo.

Julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300 miljoonan euron lisäys tulisi vasta vuonna 2022. Elinkeinoelämän yhteinen pelko on, että väylien rapautuminen kiihtyy ilman tasokorotuksen aikaistamista. Saarion mukaan asiaan olisikin syytä puuttua hallituksen budjettiriihessä.

Liikennehankelistaus 2018 (pdf)

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.
Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.
Lataa
Väylien kunto valtion talousarvioesitysten lukujen valossa, Graafi: Kaisa Saario, Keskuskauppakamari.
Väylien kunto valtion talousarvioesitysten lukujen valossa, Graafi: Kaisa Saario, Keskuskauppakamari.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Naiset valtaavat johtopaikkoja pörssiyhtiöissä - Yhtä toimialaa lukuun ottamatta20.11.2018 09:15Tiedote

Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on noussut ennätyslukuihin. Hallitusten jäsenistä naisia on 29 prosenttia, suurissa pörssiyhtiöissä 34 prosenttia. Toimitusjohtajista yhdeksän on naisia viime vuoden tapaan. Johtoryhmissä naisten osuus on noussut vuoden takaisesta 23 prosentista 25 prosenttiin. Kipupistekin löytyy, sillä naiset puuttuvat lähes tyystin pörssin suurimman toimialan, teollisuustuotteet ja -palvelut -sektorin liiketoimintajohdosta.

Väestöennusteesta viimeinen herätys: Tässä lista uudelle hallitukselle työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi19.11.2018 09:31Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi peräänkuuluttaa hallitukselta nopeita ratkaisuja työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Romakkaniemen mukaan perjantaina 16.11. julkistettu uusi väestöennuste on Suomen julkisen talouden kannalta karua luettavaa. ”Väestöennusteen olettavat muutokset kasvattavat kestävyysvajeen vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin. Suomen tulisi muutoinkin tähdätä kunnianhimoisempaan työllisyysasteeseen, jopa 80 prosenttiin, mutta nyt julkistettujen pessimistisempien ennusteiden valossa tämä tavoite voi olla riittämätön. Siksi meidän on kaivettava työkalupakistamme kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin tuntuvat keinot työllisyyden kohentamiseksi”, Romakkaniemi sanoo. Romakkaniemen mukaan Suomen tulisi entistä aktiivisemmin houkutella ulkomaalaisia osaajia työmarkkinoilleen. ”Lähes kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa on tässä tapauksessa lisättävä. Me Keskuskauppakamarissa tarjoamme keinot siihen. Olemme

Keskuskauppakamarin Kotamäki: Uusi väestöennuste on karua luettavaa julkisen talouden kannalta16.11.2018 09:56Tiedote

Tilastokeskus julkaisi tänään väestöennusteensa. Ennusteen mukaan syntyvyys tulee alentumaan merkittävästi verrattuna edelliseen väestöennusteeseen. Nuorten lukumäärä tulee laskemaan tasaisesti. Alle 15-vuotiaiden määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren vuonna 2050. Myös nettomaahanmuuton määrä tulee väestöennusteen mukaan alentumaan lievästi. Alentuneen syntyvyysoletuksen vuoksi kestävyysvaje uhkaa heikentyä 0,25 prosentilla, mikä tarkoittaa Kotamäen mukaan jopa 1,2 miljardin euron vuosittaista alijäämää julkiseen talouteen. Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan uusi pessimistisempi väestöennuste alleviivaa työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä. "Työllisyysasteen tavoite tulisi olla lähellä pohjoismaisia verrokkejamme, jopa 80 prosenttia. Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Näiden väestöennusteen oletusmuutosten takia kestävyysvaje kasvaa vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin", Kotamäki sanoo. Jul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme