Kauppakamarit: Yritykset tuottamaan nykyistä suuremman osan kuntien palveluista

Kauppakamareiden mukaan kuntien synkkä taloustilanne vaatii, että kunnat tarttuvat palveluidensa tuottavuuden ja laadun parantamiseen välittömästi.

”Sote-uudistus näyttää todennäköiseltä. Uudistuksen toteutumista ei kuitenkaan pidä jäädä odottelemaan vaan esimerkiksi koronan aiheuttamia hoitojonoja on purettava palveluseteleillä ja laajentamalla yhteistyötä yritysten kanssa. Yritysten roolia on lisättävä myös muissa kuin sote-palveluissa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Kauppakamareiden mukaan palveluseteleiden käytön lisääminen edistäisi alueen yrittäjyyttä ja parantaisi palveluiden laatua. Palvelusetelin käytön lisääminen on mahdollista nykylainsäädännön puitteissa.

”Palveluseteleillä voidaan tehostaa kuntien palveluntuotannon kustannuksia. Ennen kaikkea kuitenkin palveluseteli on asiakkaan etu. Palveluseteli nopeuttaa asiakkaan hoidon tai muun palvelun saantia ja antaa asiakkaalle itselleen vallan valita hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuva palveluvaihtoehto”, sanoo Sipola.

Kansantalouden kokonaiskehityksen kannalta on merkittävää, miten tehokkaasti kunnat järjestävät palvelunsa ja kilpailuttavat rahalliselta kokonaisarvoltaan mittavat hankintansa.

”Hankintoihin tarvitaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan kasvattaa yhdistämällä fiksusti julkisia ja yksityisiä voimavaroja ja osaamista sekä hyödyntämällä markkinoilla olevia palveluinnovaatioita ja teknologisia ratkaisuja”, sanoo Sipola.

Palveluseteleiden laajempi käyttö toisi hyviä mahdollisuuksia myös Etelä-Savossa, jossa käytettävyys vaihtelee paljon kunnittain. Palveluseteleiden käytön mahdollisuutta on tuotava vahvemmin esiin paitsi tuottajille myös mahdollisille käyttäjälle. ”Ajoittain huomataan, että vaikka palveluseteli olisi mahdollinen, käyttäjät eivät löydä seteleiden pariin eivätkä myöntäjät niitä juuri mainosta. Seteleiden avulla voidaan merkittävästi lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä ja valinnanvapautta”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Etelä-Savossa niin ikään tärkeä teema on kutien hankinnat. ”Kunnat ja kuntapohjaiset toimijat hankkivat pienhankinnat mukaan lukien vuositasolla usealla sadalla miljoonalla eurolla. Tämän summan suurempi kohdistuminen omalle alueelle luo työtä ja verotuloja. Suuri summa syntyy pienistä puroista”, Teppo Leinonen jatkaa.

Kuntayhtiöt pois häiriköimästä markkinoita

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulisi myös tarkkaan arvioida, minkälaista yritystoimintaa kuntien on itse tarkoituksenmukaista harjoittaa, jotta kuntayhtiöt eivät päädy häiritsemään markkinoiden toimintaa. Kuntien harjoittama elinkeinotoiminta on laajaa. Vuonna 2018 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan yli 2100 kuntayhtiötä.

”Kunnat omistavat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä sekä kiinteistönhuoltoa ja taloushallinnon palveluita tarjoavia yrityksiä. Nämä ovat kaikki toimialoja, joilla toimii runsaasti yksityisiä yrityksiä. On aiheellista kysyä, miksi kunnat pyörittävät tällaista liiketoimintaa veronmaksajien rahoilla ja samalla heikentävät alueensa yritysten toimintaedellytyksiä”, sanoo Sipola.

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulee kaikin tavoin edistää alueen yritysten toimintaedellytyksiä, sillä kunnan elinvoiman perusta ovat yritykset ja yrittäjät, jotka luovat työtä. Kuntien tulee panostaa kasvuun ja houkutella uusia yrityksiä kuntaan.

”On muistettava, että yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla mahdollistetaan hyvinvointi ja palvelut. Alueiden menestys rakennetaan yhdessä yritysten kanssa”, sanoo Sipola.

Lue Kauppakamareiden kuntavaaliteesit täältä.