Finanssiala ry

Kauppi demareille: Finanssiala suurimpia veronmaksajia

Jaa
”Finanssialan yritykset ovat jo tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Demarit ehdottavat alalle uutta rahoitustoimintaveroa perustellen sitä finanssisektorin aliverotuksella. Tällaiselle väitteelle ei löydy katetta”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Finanssialan maksama yhteisöveropotti kohosi vuonna 2016 noin 651 miljoonaan euroon, joka on 12 prosenttia veron koko tuotosta. Yhteisöveroakin suurempi potti finanssialan maksamista veroista on arvonlisäveron suuruinen vakuutusmaksuvero, jota alan yhtiöt keräsivät ja tilittivät 748 miljoonaa euroa.

SDP:n mukaan finanssisektorin aliverotus syntyy arvonlisäverottomuuden myötä saatavasta edusta. Vaikka finanssipalvelut ovat pääosin arvonlisäverotuksen ulkopuolella, se ei tarkoita, että alan yritykset ovat aliverotettuja. Arvonlisävero on kulutukseen kohdistuva vero, jonka myyjä lisää tavaran tai palvelun myyntihintaan ja tilittää valtiolle. Veron maksaa siis kuluttaja, ei tuottaja.

”Arvonlisäverottomuus ei ole alalle etu vaan suuressa määrin rasite. Alan yritykset investoivat nyt paljon mutta eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa muiden yritysten tavoin. Tämä lisää finanssipalveluiden tuotantokustannuksia arvioidemme mukaan noin 300 miljoonaa euroa vuosittain”, kertoo Kauppi.

Ehdotettu vero ei olisi oikea arvonlisävero, vaan se perustuisi finanssiyritysten maksamiin palkkoihin. Kaupin mukaan on selvää, että veron käyttöönotto loisi kannusteen siirtää työvaltaisia toimintoja maihin, joissa vastaavaa veroa ei ole. ”Suomi menettäisi työpaikkoja. Ruotsissa toissa vuonna esitetty 15 prosentin palkkasummavero olisi tutkimusten mukaan johtanut lähes joka viidennen työpaikan menetykseen pankkisektorilla. Koko finanssisektorilta työpaikkoja olisi kadonnut jopa 16 000. Suomessa ala työllistää noin 40 000 työntekijää, joten vaikutus olisi merkittävä meilläkin.” Ruotsin hallitus veti sittemmin veroesityksensä pois.

”Pankit ja monet muut finanssialan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Demareiden esittämä rahoitustoimintavero siirtyisi todennäköisesti suurelta osin asiakkaiden maksettavaksi. Viime kädessä tämä riippuu toki markkinaolosuhteista”, Kauppi toteaa.

Rahoitustoimintaveron ohella SDP esittää institutionaalisille sijoittajille, kuten eläkeyhtiöille ja sijoitusrahastoille, uusia veroja osingoille ja kiinteistösijoituksille. Näillä muutoksilla olisi konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksuihin.

”Eläkeyhtiöiden tuottojen pieneneminen luo automaattisesti painetta työeläkemaksun nostoon. Tällaista politiikkaa ei voi pitää oikeansuuntaisena tilanteessa, jossa maksuihin kohdistuu muutenkin nousupaineita”, painottaa Kauppi.

Suitset veronkierrolle ja harmaalle taloudelle

SDP:n vero-ohjelma sisältää näkökulmia myös kansainvälisen veronkierron torjuntaan. Suomalainen finanssiala pitää tätä tärkeänä ja osallistuu itse aktiivisesti harmaan talouden vastaiseen työhön. Tässä teknologian hyödyntämiselle on iso tilaus.

”Veroparatiisien ja veronkierron kitkemiseen tähtäävien toimien on oltava kansainvälisesti mahdollisimman laajoja. EU:n on aktiivisesti edistettävä OECD:n ja muiden foorumien kautta verokeinottelun estämistä. Vain silloin niillä on riittävää vaikuttavuutta”, sanoo Kauppi.

Kaupin mukaan finanssiala kannattaa digitaalisten innovaatioiden parempaa hyödynnettävyyttä myös verotuksen toteutuksessa ja tietojen vaihdossa. ”Lähdemme siitä, että kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto. Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä pankeille tulevien viranomaistiedustelujen sähköistämishanke. Saadut kokemukset sähköisestä tietojenvaihdosta ovat hyvin positiivisia.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote

Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.

FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye