Finanssiala ry

Kauppi kolumnissaan: Pankkiunioni on kriisien lapsi

Jaa

Kymmenen vuotta sitten maailmaa kouraissut finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi herättivät EU:n rakentamaan pankkiunionia. Nyt voidaan sanoa, että neljä vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Se on hyvä pohja vakauden menestystarinalle. Pankkien on oltava vahvoja, ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esitti 14.2.2018 eduskunnan talousvaliokunnalle arvokkaan talous- ja rahaliittoa luotaavan tulevaisuuspuheen. Pääjohtajan mukaan työtä euroalueen vakauden puolesta on jatkettava. On helppo yhtyä hänen näkemykseensä, että pankkijärjestelmän vakautta tukevia talletussuoja- ja kriisinratkaisujärjestelmiä on edelleen vahvistettava.

Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on siis vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden pankkijärjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset. Pankit on myös testattava ennen yhteisvastuun lisäämistä.

Pankkien kuntoerot hyvin suuret

Pankkijärjestelmien kuntoerot ovat edelleen hyvin suuret, minkä vuoksi yhteisvastuu sisältää aidon riskin epäoikeudenmukaisesta taakanjaosta. Lisäksi moraalikadon ongelma on olemassa kaikissa järjestelmissä, jotka perustuvat tavalla tai toisella riskien jakamiseen osanottajien kesken. Tämä koskee myös pankkiunionia.

On tärkeää, että kaikkia unionin luottolaitoksia valvotaan yhdenmukaisesti ja että niitä koskevat yhteiset vakavaraisuus- ja muut säännöt. Myös ongelmatilanteissa luottolaitoksia on kohdeltava yhdenmukaisesti. Suomalainen finanssiala on pitänyt pankkiunioniin sisältyviä yhteisvastuuelementtejä ongelmallisina ja vaatinut, että niiden käyttökynnys nostetaan mahdollisimman korkealle.

Yhteisen talletussuojan rakentamisessa olisi järkevintä edetä siten, että alkuvaiheessa se olisi pelkästään lainamuotoinen tukijärjestely. Tämä vastaa niitä ajatuksia, joita EU-komissio esitti viime syksynä. Ensimmäisessä vaiheessa yhteiseen talletussuojaan ei sisältyisi yhteisvastuuta, vaan kyseessä olisi pelkästään likviditeettitukijärjestely. Kukin kansallinen talletussuojarahasto joutuisi ensin käyttämään omat varansa, ennen kuin se voisi saada lainamuotoista tukea yhteiseltä talletussuojarahastolta. Mahdolliset tappiot kannettaisiin kansallisesti.

Pääjohtaja Liikanen totesi, että pankkien altistumia kotivaltionsa riskeille pitäisi vähentää ja pääomia näiden riskien kattamiseksi lisätä. Tämä on tärkeä reunaehto, jonka on täytyttävä ennen kuin yhteiseen talletussuojaan voidaan edetä. On syytä arvioida huolella, miten valtionpapereiden kohtelua pankkien vakavaraisuussääntelyssä olisi tarpeen uudistaa. Yhteisvastuun lisääminen ei ole mahdollista ilman, että samalla luottolaitosten valtionvelkariskejä vähennetään olennaisesti. Sääntelyn lähtökohtana tulisi olla saamisten riskipitoisuus. Nyt näin ei ole.

Ruotsi tervetullut pankkiunioniin

Toivottavasti Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen toimija EMUn ja sitä kautta pankkiunionin rakentamisessa. Mielellään näkisimme myös länsinaapurimme Ruotsin jatkossa pankkiunionissa. Ruotsin hallitus tekee jäsenyydestä virallisen selvityksen, ja päätös tehdään marraskuun 2019 loppuun mennessä. Keskustelut liittymisestä ovat käynnissä myös Tanskassa.

Olisi hyvä, mikäli pohjoisen ääni pankkiunionissa voimistuisi. Pohjoismaiden pankeilla on monia yhdistäviä tekijöitä ja osa niistä toimii usealla pohjoismaisella markkinalla.

Piia-Noora Kauppi
Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Puolueeton lääketieteellinen asiantuntijalausunto tarpeen korvausriidoissa25.9.2018 06:00Tiedote

Korkein oikeus (KKO) ja oikeusministeri Antti Häkkänen ovat viime aikoina nostaneet esiin tärkeän asian sosiaalivakuutusta koskevien etuudenhakijoiden oikeusturvasta. Etuuksia ja korvauksia koskevissa riitatapauksissa on kiistan käsittelyä varten vaikeaa saada ulkopuolisen puolueettoman tahon antamia lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja. Vakuutus- ja työeläkeyhtiöitä edustava Finanssiala ry (FA) kannattaa ministerin ja KKO:n tavoitetta, että asia saadaan pikaisesti kuntoon. FA:n mukaan asiantuntijalausuntojen laadinnassa on otettava huomioon kaikkien etuuskiistoja käsittelevien tuomioistuinten ja muutoksenhakuelinten tarpeet.

Lobbaus on osa demokratiaa – lobbarirekisteri on tarpeen21.9.2018 13:24Tiedote

Finanssiala ry (FA) on samaa mieltä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kanssa siitä, että Suomeen tulee perustaa kattava lobbarirekisteri. Lobbaus kuuluu olennaisena osana avoimeen ja moniarvoiseen demokratiaan. Siksi siitä on syytä tehdä avointa ja läpinäkyvää. Vehviläinen vastaanotti perjantaina 21.9. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden laatiman raportin, jossa tarkasteltiin lobbarirekisterin kansainvälisiä esimerkkejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme