Kaupunginhallitus hyväksyi Tapiolan keskuksen länsiosan kokonaissopimuksen sekä siihen liittyvien asuntotontin ja toimitilatontin kauppakirjojen sekä kahden pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen.

Espoon kaupungin sopimuskumppani YIT Suomi Oy kehittää, suunnittelee ja toteuttaa sopimusalueelle asuntoja sekä liike-, palvelu- ja toimistotiloja käsittävän kokonaisuuden. Toteutus tehdään vaiheittain vuosina 2021–2026. Sopimusalue käsittää Itätuulenkuja 2:n ja 4:n asuintontit ja Merituulentien toimitilatontin sekä näihin liittyvät julkiset alueet Sammonsilta, Neljäntuulensilta ja Merituulenkuja.

Aiheesta tarkemmin: Tapiolan keskuksen länsiosasta korkeatasoinen arkkitehtoninen kokonaisuus

Hepokorven datakeskuksen alueen maanhankintaneuvottelut jatkuvat

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että kaupunki hakee ympäristöministeriöltä lunastuslupaa noin 14,8 hehtaarin suuruiseen määräalaan. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut tarkastelualueen Fortum Power and Heat Oy:lle datakeskushankkeen suunnittelua varten. Tarkastelualueella on tähän liittyen vireillä Hepokorvenkallion asemakaava ja asemakaavan muutos. Datakeskuksen toimintoja suunnitellaan voimassa olevan yleiskaavan mukaisille teollisuuden ja varastoinnin alueille.

Asemakaavan laadinnassa on huomioitu alueen nykyiset ulkoilureitit rajaamalla ne rakentamisalueiden ulkopuolelle. Oittaan alueella säilyy asemakaavan myötä yhteensä n. 170 hehtaaria yhtenäistä metsäaluetta, mikä mahdollistaa alueen nykyisten ulkoilureittien ja hiihtolatujen laajentamisen, jos sille nähdään tulevaisuudessa tarvetta. Asemakaava parantaa kulkuyhteyksiä Oittaan suuntaan nykytilanteeseen verrattuna. Alueen ulkoilijoille ja hiihtäjille toteutetaan asemakaavan myötä uusi rakennettu yhteys Kehä III:n ali Oittaan virkistysalueen suuntaan. Tämä mahdollistaa uuden kulkusuunnan ulkoilualueelle ja palvelee erityisesti Kehä III:n eteläpuolen asukkaita. Yhteys toteutetaan rinnakkaisena ulkoilureittinä ja latuna, jolloin se on käytössä kaikille liikkumismuodoille ympäri vuoden.

Datakeskushankkeella on merkittäviä vaikutuksia Espoon hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vireillä olevan asemakaavatyön aikana on laadittu ilmastovaikutusten arviointi, jossa on arvioitu hankkeen kokonaisvaikutuksia. Arvioinnin perusteella datakeskus olisi keskeinen tekijä, kun Espoo pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Fortum on sitoutunut tuottamaan Espoon kaukolämmön hiilineutraalisti viimeistään vuonna 2029.  Espoossa kaukolämpöjärjestelmä on yksittäisesti suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja.

Datakeskuksen hukkalämmön kierrätys olisi toteutuessaan tehokkain ja ympäristöystävällisin ratkaisu hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi. Suuren, laskentateholtaan sadan megawatin datakeskuksen hukkalämpö kattaisi jopa kolmasosan Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta. Hukkalämmön kierrätys vähentäisi sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon hiilidioksidipäästöjä 0,43 megatonnilla vuodessa. Espoon kaupungin kasvihuonepäästöt vähenisivät noin 36 prosenttia vuoden 2019 päästötasosta. Hankkeella on myös merkittävä työllistämisvaikutus.

Kaupunki omistaa tarkastelualueen länsipuolelta entuudestaan laajoja maa-alueita. Tarkastelualueen yksityinen maanomistus sijoittuu kaupungin omistamien alueiden ja Träskändansolmun liittymän väliselle alueelle.

Tarkasteltavan alueen hankinnasta yli kymmenen vuoden ajan käydyt neuvottelut eivät ole johtaneet vapaaehtoisten kauppojen syntymiseen. Kaupunki jatkaa neuvotteluja edelleen aktiivisesti.  Suunnitteluvarauksen mukaisen datakeskushankkeen aikataulun vuoksi on syytä varautua tilanteeseen, jossa vapaaehtoiseen sopimukseen maanomistajan kanssa ei päästä.

Tiedote 10.2.2021: Espooseen suunniteltava datakeskus vähentäisi kaupungin ilmastopäästöjä merkittävästi

Kaupungin organisaatio uudistuu

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto tarkistaa kaupungin hallintosääntöä siten, että tarkistukset tulevat voimaan uuden valtuustokauden alusta. Valtuusto päättää hallintosäännöstä kokouksessaan 22.3.2021. 

Kaupunginhallitus päätti 7.12.2020 organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisen linjaukset. Uudella toimialarakenteella ja siihen kytkeytyvillä luottamushenkilöorganisaation muutoksilla tavoitellaan vahvempaa Espoo-tarinan toimeenpanoa, matalampaa organisaatiota ja tehokkaampaa hallintoa. Muutoksilla varaudutaan myös sote-uudistukseen, mutta esitykset ovat tarkoituksenmukaisia, vaikka uudistus ei toteutuisikaan.

Linjausten mukaan ensi valtuustokauden alusta kaupungin organisaatio perustuu seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Kasvun ja oppimisen toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt: varhaiskasvatuksen tulosyksikkö, perusopetuksen tulosyksikkö, toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalvelujen tulosyksikkö sekä ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikkö.
• Hyvinvoinnin ja terveyden toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt: perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö, terveyspalvelujen tulosyksikkö ja vanhuspalvelujen tulosyksikkö.
• Kaupunkiympäristön toimiala, jolla sijaitsevat seuraavat tulosyksiköt ja liikelaitokset: kaupunkisuunnittelun tulosyksikkö, kaupunkitekniikan tulosyksikkö, Tilapalvelut-liikelaitos sekä ympäristökeskuksen, rakennusvalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon toiminnoista muodostuva tulosyksikkö.
• Elinvoiman tulosalue, jolla sijaitsee seuraavat tulosyksiköt: elinkeino-, maahanmuutto- ja työllisyyspalveluista muodostuva tulosyksikkö, kulttuurin tulosyksikkö ja liikunnan tulosyksikkö.
• Konsernihallinto, jolla sijaitsee kaupungin keskitetyt ohjaus- ja palvelutoiminnot.

Kaupunginhallitus täydensi esitystä koulujen johtokuntien osalta seuraavasti: Kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Johtokunnat valitaan ensi syksynä 2-vuotiseksi toimikaudeksi, jonka aikana selvitetään, miten yhteistyötä kodin, koulun ja oppilaiden parhaaksi voidaan vahvistaa johtokuntien ja/tai vanhempainyhdistysten toiminnan kautta.

Muut asiat päätettiin esitysten mukaan.

Esityslistat ja pöytäkirjat