Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Stansvikinkalliolle

Asuinkortteleiden keskelle jää Stansvikinkallion puisto, jota asuinkorttelit ja Stansvikinkallionkatu kiertävät kehämäisesti. Rakentamisen korkeus laskee etelään merelle päin ja itään kohti Stansvikin kartanoaluetta.

Stansvikinkallio liittyy osaksi Kruunuvuorenrannan uutta kaupunginosaa. Alue on tiiviimmin rakennetun Kruunuvuorenrannan keskeisten osien ja virkistysalueiden välissä, mikä on huomioitu itään ja etelään päin avautuvalla kaupunkirakenteella. Asukasmäärä on noin 2 000. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 88 350 k-m², josta asumista on 87 600 k-m² ja liiketilaa 750 k-m².

Valtuutettu Mai Kivelä esitti Silvia Modigin kannattamana asemakaavamuutoksen palauttamista uudelleen valmisteluun luonnonsuojelullisin perustein. Palautusehdotus kaatui äänestyksessä.

Asemakaavamuutoksia myös Kruunuvuorenrannassa ja Malmilla 

Kruunuvuorenrannassa Tahvonlahden pohjukassa sijaitsevalle Kaivoskallion alueelle on kaupunginvaltuuston hyväksymän kaavamuutoksen jälkeen mahdollista ottaa asumiskäyttöön kolme suojeltua pientaloa ja rakentaa seitsemän pientaloa, jotka sopivat tyylillisesti ja mittakaavallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Asemakaavalla suojelluista rakennuksista vanhin on 1700-luvulta peräisin oleva Kaivoshuvila-niminen puurakennus. Tornihuvila ja Alppimaja ovat 1800–1900-lukujen vaihteesta. Huvilatontit ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Asemakaavan muutos Latokartanontiellä mahdollistaa Malmin asemanseudun maankäytön tiiviistämisen uudella keskustamaisella asuin-, palvelu- ja liikerakentamisella. Samalla kohennetaan nykyisen Latokartanontien kaupunkikuvaa ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Vanhat arvorakennukset sekä historialliset kyläpaikat suojellaan ja niiden hyödyntämisen edellytyksiä parannetaan.

Hakaniemen hallin perustuksia vahvistetaan

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hakaniemen kauppahallin peruskorjaushankkeen enimmäishinnan korottamisen 3,97 miljoonalla eurolla. Kauppahallin peruskorjauksen tutkimusvaiheessa on käynyt ilmi, että alkuperäiset perustukset vaativat vahvistuksen. Työ on tarkoituksenmukaista tehdä nyt käynnistyneen peruskorjauksen yhteydessä, koska on mahdollista, että alkuperäiset puupaalut eivät kestä seuraavaan peruskorjauksen saakka. Lisäpaalutuksesta aiheutuu 1,74 miljoonan euron lisäkustannus. Lisäpaalutuksen yhteydessä kellarin lattia joudutaan uusimaan ja tässä yhteydessä kellari syvennetään. Lisääntyvistä rakennustöistä aiheutuu noin 2,23 miljoonan euron lisäkustannus. Kokonaiskustannus nousee enimmäishinnan korottamisen jälkeen 19 040 000 euroon.

Kaupunginvaltuuston 14.3.2018 pidetyn kokouksen päätöstiedote julkaistaan täällä.

Valtuuston seuraava kokous pidetään kahden viikon kuluttua 28.3.2018 ja ylimääräinen kokous 4.4.2018.

Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta julkaistaan Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www.helsinkikanava.fi

Paula Katajamäki
Tiedottaja
Kaupunginkanslia
050 5933426
paula.katajamaki@hel.fi