Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä
Itämeri on häiriöherkkä ekosysteemi. Muuttuva ilmasto, meren saastuminen ja sen luonnonvarojen hyödyntäminen vaikuttavat Itämeren meriekosysteemin toimintaan ja rakenteeseen.
Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan heikentävän maatalouden edellytyksiä monilla maapallon alueilla, jotka ovat tällä hetkellä elintarviketuotannossa vahvoja. Tämä voi johtaa kalastuksen ja maatalouden laajentamiseen Itämeren alueella.
– Nykyisten ja tulevien päättäjien tärkein huolenaihe onkin, miten sovittaa elintarviketuotantoon ja meriympäristöihin liittyvät tavoitteet yhteen. Itämeren suojelu ei ole täysin omissa käsissämme, vaan ilmastonmuutos ja maailmanlaajuiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat haasteiden suuruuteen, sanoo professori Kari Hyytiäinen Helsingin yliopistosta.
Ilmastonmuutoksen ennakoidaan kasvattavan ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta.
– Tämän takia rehevöitymisen torjunta ja HELCOM:in Itämeren toimintasuunnitelman kuvaamien yhteisten ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaikeutuvat.
Globaalimuutokset väkiluvussa ja kulutustottumuksissamme ovat tärkeitä meriekosysteemin tilaa ohjaavia tekijöitä. Ne voivat jopa olla ilmastonmuutosta merkittävämpiä.
– Esimerkiksi muutos kohti terveellisempää ruokavaliota vähentäisi merkittävästi ravinnekuormitusta ja helpottaisi pitkällä aikavälillä meren hyvän tilan tavoittamista, Kari Hyytiäinen toteaa.
____________________
BONUS BALTICAPP -tutkimushanke (2015–2018) on osa BONUS-tutkimusohjelmaa (Art. 185). Hankkeen lopputiivistelmä on luettavissa täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
professori Kari Hyytiäinen
kari.hyytiainen@helsinki.fi
puh. +358 50 416 0702
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. +358 50 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme