Kaupungistumiselta puuttuu visio
Kaupungistumista pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, yhteiskuntaan ulkoapäin vaikuttavana globaalina trendinä. Sen ajatellaan olevan paitsi väistämätön kehityskulku, myös positiivinen mahdollisuus niin talouden kuin esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Soininvaara tarkastelee tätä kehitystä laaja-alaisena prosessina, jossa valtion aluerakenne jäsentyy kauttaaltaan uudella tavalla.
– Kaupungistuminen on Suomessa selvä strateginen päämäärä, ja kaupungistumiseen liitetään monia hyviä tai välttämättömiä piirteitä maan tulevaisuuden kannalta. Tästä huolimatta kaupungistumisen politiikasta puuttuvat konkreettiset jaetut visiot siitä, miten tietotalousperustaista kaupungistumista tulisi käytännössä toteuttaa. Tällä epäselvyydellä on vaikutuksia niin suurten kaupunkiseutujen rakentumiseen, maakuntakeskusten asemaan, kuin rakennemuutosalueiden tulevaisuuteen, Ilppo Soininvaara sanoo.
Väitöskirjan empiirisenä tutkimuskohteena on Suomi, ja kaupungistumisen politiikka liitetään osaksi pidempää aluerakenteen kehitystä hajautuneemmasta keskittyneempään. Kaupungistumisen politiikkaa tarkastellaan kolmen tutkimusartikkelin kautta.
Ensimmäinen tutkimusartikkeli analysoi poliittisen eliitin kaupungistumiseen liittyvää merkityksenantoa ja esittää, että kaupungistumisen politiikkaa rakenteistavat ajatukset globaaleista välttämättömyyksistä sekä niiden kansallisista tai paikallisista tulkinnoista.
Toinen tutkimusartikkeli asettaa nykyisen kaupungistumisen politiikan historialliseen kontekstiin ja analysoi alueellisten hierarkioiden muodostumista sekä näiden hierarkioiden merkitystä osana politiikkaa.
Kolmannessa tutkimusartikkelissa tarkastellaan tarkemmin valtion ja aluekehittämisen institutionaalisia muutoksia ja etenkin niin kutsuttua kumppanuuspolitiikkaa, ja osoitetaan, kuinka kansallisten kaupungistumisen visioiden puuttuminen johtaa kokeelliseen politiikkaan.
Tutkimusartikkelien kautta tämä väitöskirja tarjoaa yhden katsantokannan kaupungistumisen politiikan sekä siihen liittyvien alueellisten muutosten tarkasteluun. Väitöskirjassa osoitetaan, kuinka keskustelut kaupunkien kilpailukykyroolista, kasvun kysymyksistä, sekä kaupungistumisesta globaalina voimana ovat monin tavoin sulkeutuneita.
Kaupungistumiskeskustelua käydään ennemmin kansallisen sopeutumisen ja rakennemuutoksen näkökulmasta. Suomalaisessa politiikassa vallitsee siis jaettu näkemys kaupungistumisen yleisestä luonteesta, sen väistämättömyydestä ja tarpeellisuudesta. Samalla voidaan havaita selkeitä ristiriitoja liittyen käsityksiin siitä, kuinka kaupungistumista tulisi käytännössä toteuttaa.
Konsulttina työskentelevä Ilppo Soininvaara on avannut väitöskirjansa teemoja blogikirjoituksissaan:
- Blogi: Kaupungistumisen narratiivit – Globaalit sulkeumat, kansalliset avaukset
- Blogi: Alueiden hierarkiaa – urbanisaatiopotentiaali ja sen sudenkuopat
- Blogi: Kumppanuuspolitiikkaa ja alueellisia visioita – uusi urbaani Suomi ja ei-urbanisoituvat alueet
FM Ilppo Soininvaara väittelee 25.5.2022 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The politics of urbanization - From a global imperative to national struggles". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, Athena sali 107.
Vastaväittäjänä toimii professori Raine Mäntysalo Aalto yliopistosta, ja kustoksena professori Sami Moisio.
Väitöskirja on julkaistu myös verkkojulkaisunaja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Ilppo Soininvaara, ilppo.soininvaara@helsinki.fi, 0504110980
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme