Jyväskylän yliopisto

Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista

Jaa

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Kävelylenkkejä kannattaa jatkaa, vaikka tauot olisivat välillä tarpeen.
Kävelylenkkejä kannattaa jatkaa, vaikka tauot olisivat välillä tarpeen.

Erityisesti pidempien matkojen kävely saattaa tuntua hankalalta toimintakyvyn laskiessa, jolloin henkilö alkaa tiedostamatta tai tiedostaen muokkaamaan kävelyään.

- Muutokset voivat näkyä esimerkiksi kävelynopeuden hidastumisena, kävelyn tauottamisena tai jopa liikkumisen vähentämisenä. Tällaisia kävelyn varhaisia muutoksia kutsutaan kävelymodifikaatioiksi, tohtorikoulutettava Heidi Skantz selventää.

Aiemmin kävelymodifikaatioita on pidetty lähinnä toimintakyvyn alenemisen ensimmäisinä merkkeinä ja niiden on todettu ennustavan kävelyvaikeuksien syntymistä tulevaisuudessa, tuoden lähinnä liikkumisen muutosten negatiivista puolta esille. Aiempien tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että toiminnan muuttaminen ei ole aina huono asia.

- Halusimme selvittää voisiko joistain näistä kävelyn muutoksista olla kuitenkin hyötyä ulkona liikkumisen säilymisen kannalta, Skantz täsmentää.

Apuvälineet avuksi lenkille

Apuvälineen käyttö, kävelyn hidastaminen ja kävelyn tauottaminen luokiteltiin positiivisiin kävelymodifikaatioihin, sillä niiden käytöllä on toiminnan jatkumiseen pyrkivä ote, kun taas negatiivisiin kävelymodifikaatioihin luokiteltiin pidempien kävelymatkojen lopettaminen tai vähentäminen. Tämä jaottelu osoittautui mielekkääksi.

- Iäkkäillä, jotka käyttivät negatiivisia kävelymodifikaatioita, oli pieni elinpiiri ja he kokivat ettei heillä ollut mahdollisuuksia ulkona liikkumiseen. Puolestaan iäkkäät, jotka käyttivät positiivisia kävelymodifikaatioita, pystyivät ylläpitämään elinpiirinsä laajempana ja olivat myös tyytyväisempiä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiinsa, Skantz kertoo.

Kunnon heikentyessä pidempien matkojen kävely saattaa tuntua raskaammalta ja pelottavammalta kuin aikaisemmin. Tällöin kävelyä kannattaa kuitenkin jatkaa, vaikkapa sitten apuvälineen kanssa tai levähdystaukoja pitämällä, jotta kävely ei pikkuhiljaa jää kokonaan pois.

- Esimerkiksi Jyväskylässä on useiden kävelyreittien varrella penkkejä, joille voi levähtää pidempien kävelylenkkien aikana, Skantz kannustaa.

Tutkimukseen osallistui 848 Jyväskylän ja Muuramen alueella itsenäisesti asuvaa 75–90-vuotiasta henkilöä. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Tutkimusta rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu: Skantz, H., Rantanen, T., Palmberg, L., Rantalainen, T., Aartolahti, E., Portegijs, E., Viljanen, A., Eronen, J. & Rantakokko, M. (2019). Outdoor Mobility and Use of Adaptive or Maladaptive Walking Modifications among Older People. The Journals of Gerontology: Series A, First published July 29, 2019. https://doi.org/10.1093/gerona/glz172

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tohtorikoulutettava Heidi Skantz, heidi.e.skantz@jyu.fi, 040 805 3721
Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 805 4717

Kuvat

Kävelylenkkejä kannattaa jatkaa, vaikka tauot olisivat välillä tarpeen.
Kävelylenkkejä kannattaa jatkaa, vaikka tauot olisivat välillä tarpeen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme