Työterveyslaitos

Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin

Jaa
Kriisit ja megatrendit ovat vaikuttaneet merkittävästi työelämän suuntaan. Työterveyslaitos tunnisti neljä keskeistä muutosta, joihin tulee kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä tulevina vuosina.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.1.2023

– Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Kriisien aiheuttama epävarmuus, massiivinen työvoimapula ja hyvinvointivaltion natiseminen ovat kaikki muutoksia, jotka edellyttävät määrätietoista työelämän kehittämistä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyslaitoksen HELP-projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin kaksi asiaa, joihin tulee fokusoida työelämän kehittämisessä, jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle:

  • Riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä.
  • Resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa.

– Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja luottamuksen kannalta on tärkeää, että meillä on hyvinvoivia ja resilienttejä työpaikkoja, jotka kykenevät kohtaamaan muutostilanteita, katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään myös kriisistä nousevia uusia mahdollisuuksia, Antti Koivula sanoo.

Tutkimuskatsauksessa muistutetaan, että suurin osa tuottavuuskasvusta tulee kokonaistuottavuuden kasvusta.

– Osaaminen on vahvasti kokonaistuottavuuden taustalla, sillä osaava työvoima ottaa paremmin haltuun uudet teknologiat ja työtavat. Työhyvinvoinnilla taas on keskeinen merkitys työyhteisön oppimiselle, työntekijöiden suoriutumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kyse on paljolti siitä, miten tehdä fiksummin asioita työpaikoilla, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.

Kriisit ja megatrendit muuttavat työelämän suuntaa

Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP) -projektissa muodostettiin kokonaiskuva siitä, miten työelämä muuttuu, kun kriisi toisensa jälkeen murtautuu jo tunnettujen megatrendien keskelle.

– Koronapandemian aiheuttamista muutoksista merkittävin oli tietysti työelämän jakaantuminen lähityöhön ja etätyöhön. Hybridityö näyttää tulleen jäädäkseen aiempaa yleisempänä työnteon muotona. Sitä voi pitää historiallisena muutoksena, sanoo Sinimaaria Ranki.

Kun etätyö on yleistynyt, se on voimistanut tai muuttanut monia työelämän kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota. Kriisien keskellä Suomen väestö ikääntyy. Työelämän kannalta väestön ikääntyminen on keskeinen megatrendi, joka etenee taustalla hitaasti mutta varmasti.

Työelämässä korostuu neljä muutosnäkymää

Tutkimustiedon perusteella koronapandemian jälkeisessä työelämässä korostuu neljä keskeistä muutosnäkymää, jotka on esitelty katsauksessa.

  1. Työ itsenäistyi, lähijohtaminen yksilöllistyi.
  2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.
  3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin.
  4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

Eri toimialoilla muutokset voivat painottua eri tavoin. Vaikka juuri etätyö mahdollisti monille aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon, sama ilmiö nähtiin myös lähityöyhteisöissä. Työn itsenäistymisen kehityskulku onkin ollut käynnissä jo pidempään, mutta se voimistui koronapandemian seurauksena.

Huomio työkyvyn tukemiseen ennaltaehkäisevästi

Työterveyslaitos muistuttaa, että on olemassa runsaasti tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa nykyisen työvoiman työkykyä ja helpottaa uuden työvoiman kiinnittymistä työelämään.

– Työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukemisessa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen, mielenterveyttä tukeva työ sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.

Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä.

– Työelämän nopea muutos vaatii ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämistä. Kaikilla työpaikoilla ja työterveyshuolloilla tulee olla riittävästi työkaluja uusiin työkykyhaasteisiin: mielenterveyden vahvistamiseen työssä, kognitiivisen kuormituksen hallintaan ja työolojen parantamiseen hybridityössä, Helaskoski sanoo.

Tutustu myös

Lisätiedot

HELP-katsaus: Työelämän muutossuunnat

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Sosiaalinen media: @tyoterveys

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Employees’ own responsibility for maintaining work ability and health increases in remote work—common ground rules and supervisor support are needed28.3.2023 08:30:00 EEST | Press release

According to a recent study, the most significant health threat detected in remote work during the COVID-19 pandemic was not getting enough sleep. Stress eating was also common. With regard to work ability, the lack of recovery and sense of community during the working day was significant. Workplaces are now responsible for developing new ways to support health-related behaviour and to observe and maintain employees’ work ability even when working remotely.

Arbetstagarens eget ansvar för att upprätthålla arbetsförmågan och hälsan ökar vid distansarbete – gemensamma spelregler och chefens stöd behövs28.3.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Enligt en nyligen genomförd undersökning var det största hotet mot hälsan som observerades vid distansarbete under coronaperioden kort nattsömn. Även stressätandet ökade. När det gäller arbetsförmågan var bristen på återhämtning och social gemenskap under arbetsdagen betydande. Det ligger nu på arbetsplatsernas ansvar att utveckla nya sätt att stödja hälsobeteende och att observera och upprätthålla arbetsförmågan även när man arbetar på distans.

Työntekijän oma vastuu työkyvyn ja terveyden ylläpitämisestä lisääntyy etätyössä – tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea28.3.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen perusteella merkittävin korona-ajan etätyössä havaittu terveysuhka oli lyhyet yöunet. Myös stressisyöminen lisääntyi. Työkyvyn kannalta merkittävää oli työpäivän aikaisen palautumisen ja yhteisöllisyyden puute. Työpaikkojen vastuulla on nyt kehittää uusia tapoja tukea terveyskäyttäytymistä sekä havainnoida ja ylläpitää työkykyä myös etätyössä.

Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote

I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme