Työterveyslaitos

Käynnissä on suurin työelämän muutos vuosikymmeniin

Jaa

Kriisit ja megatrendit ovat vaikuttaneet merkittävästi työelämän suuntaan. Työterveyslaitos tunnisti neljä keskeistä muutosta, joihin tulee kiinnittää huomiota työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisessä tulevina vuosina.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.1.2023

– Elämme suurinta työelämän muutosta vuosikymmeniin. Kriisien aiheuttama epävarmuus, massiivinen työvoimapula ja hyvinvointivaltion natiseminen ovat kaikki muutoksia, jotka edellyttävät määrätietoista työelämän kehittämistä, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyslaitoksen HELP-projektin tuottama Työelämän muutosnäkymät -tutkimuskatsaus nosti esiin kaksi asiaa, joihin tulee fokusoida työelämän kehittämisessä, jotta työhyvinvointia ja tuottavuutta saadaan paremmalle tasolle:

  • Riittävän vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden varmistaminen etä- ja hybridityössä.
  • Resilienssin ja strategisen uudistumisen varmistaminen erilaisten kriisien ajassa.

– Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja luottamuksen kannalta on tärkeää, että meillä on hyvinvoivia ja resilienttejä työpaikkoja, jotka kykenevät kohtaamaan muutostilanteita, katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään myös kriisistä nousevia uusia mahdollisuuksia, Antti Koivula sanoo.

Tutkimuskatsauksessa muistutetaan, että suurin osa tuottavuuskasvusta tulee kokonaistuottavuuden kasvusta.

– Osaaminen on vahvasti kokonaistuottavuuden taustalla, sillä osaava työvoima ottaa paremmin haltuun uudet teknologiat ja työtavat. Työhyvinvoinnilla taas on keskeinen merkitys työyhteisön oppimiselle, työntekijöiden suoriutumiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Kyse on paljolti siitä, miten tehdä fiksummin asioita työpaikoilla, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.

Kriisit ja megatrendit muuttavat työelämän suuntaa

Työterveyslaitoksen Hybridityö, etätyö ja lähityö (HELP) -projektissa muodostettiin kokonaiskuva siitä, miten työelämä muuttuu, kun kriisi toisensa jälkeen murtautuu jo tunnettujen megatrendien keskelle.

– Koronapandemian aiheuttamista muutoksista merkittävin oli tietysti työelämän jakaantuminen lähityöhön ja etätyöhön. Hybridityö näyttää tulleen jäädäkseen aiempaa yleisempänä työnteon muotona. Sitä voi pitää historiallisena muutoksena, sanoo Sinimaaria Ranki.

Kun etätyö on yleistynyt, se on voimistanut tai muuttanut monia työelämän kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota. Kriisien keskellä Suomen väestö ikääntyy. Työelämän kannalta väestön ikääntyminen on keskeinen megatrendi, joka etenee taustalla hitaasti mutta varmasti.

Työelämässä korostuu neljä muutosnäkymää

Tutkimustiedon perusteella koronapandemian jälkeisessä työelämässä korostuu neljä keskeistä muutosnäkymää, jotka on esitelty katsauksessa.

  1. Työ itsenäistyi, lähijohtaminen yksilöllistyi.
  2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.
  3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin.
  4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

Eri toimialoilla muutokset voivat painottua eri tavoin. Vaikka juuri etätyö mahdollisti monille aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon, sama ilmiö nähtiin myös lähityöyhteisöissä. Työn itsenäistymisen kehityskulku onkin ollut käynnissä jo pidempään, mutta se voimistui koronapandemian seurauksena.

Huomio työkyvyn tukemiseen ennaltaehkäisevästi

Työterveyslaitos muistuttaa, että on olemassa runsaasti tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa nykyisen työvoiman työkykyä ja helpottaa uuden työvoiman kiinnittymistä työelämään.

– Työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukemisessa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi osaamisen kehittäminen, mielenterveyttä tukeva työ sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.

Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä.

– Työelämän nopea muutos vaatii ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämistä. Kaikilla työpaikoilla ja työterveyshuolloilla tulee olla riittävästi työkaluja uusiin työkykyhaasteisiin: mielenterveyden vahvistamiseen työssä, kognitiivisen kuormituksen hallintaan ja työolojen parantamiseen hybridityössä, Helaskoski sanoo.

Tutustu myös

Lisätiedot

HELP-katsaus: Työelämän muutossuunnat

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Sosiaalinen media: @tyoterveys

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ingripande i den etiska belastningen inom äldrearbetet förbättrar arbetshälsan, vårdkvaliteten och tillgången till arbetskraft31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Etisk belastning är en betydande faktor som belastar arbetshälsan inom äldreomsorgen. Modellen Vanhustyön vatupassi (Vattenpasset för äldrearbete) erbjuder lösningar för chefer och ledningen, med vilka de kan stävja den etiska belastningen i vardagen inom äldrearbetet och bygga en etisk arbetskultur. Resultatet är bättre arbetshälsa och på lång sikt äldrearbete med större dragningskraft.

Vanhustyön eettiseen kuormitukseen puuttuminen parantaa työhyvinvointia, hoidon laatua ja työvoiman saatavuutta31.1.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Eettinen kuormitus on merkittävä vanhustyön työhyvinvointia koetteleva tekijä. Vanhustyön vatupassi -malli tarjoaa esihenkilöille ja johdolle ratkaisuja, joilla hillitä eettistä kuormitusta vanhustyön arjessa ja rakentaa eettistä työkulttuuria. Tuloksena on parempaa työhyvinvointia ja pitkällä tähtäimellä vetovoimaisempaa vanhustyötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme