Kehittyvien maiden pienviljelijöiden puunkasvatus edellyttää selkeää maanomistusta ja riittävää kysyntää
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa siirtymistä uusiutumattomista raaka-aineista kohti uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä. Globaali metsäkato ja samaan aikaan lisääntyvä teollisen puun tarve ohjaavat puun ja metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten hiilensidonnan ja maaperän eroosion ehkäisemisen, tuotantoa kohti viljelymetsiä, erityisesti kehittyvien maiden markkinoilla.
Puuviljelmät ja istutusmetsät tuottavat jo merkittävän osan metsäteollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta ja osuuden ennustetaan edelleen kasvavan. Laajoja teollisia puuviljelmiä kohtaan kohdistuu kuitenkin kritiikkiä ja laajojen maa-alueiden löytäminen ja osoittaminen puunkasvatukseen on monessa kehittyvässä maassa mahdotonta.
Pienviljelijöiden osuus puuntuotannosta on monissa kehittyvissä maissa viime vuosikymmeninä kasvanut ja monet maat ovat myös pyrkineet edistämään pienviljelijöiden puunkasvatusta erilaisin poliittisin tukitoimin.
Anne Arvolan väitöskirjatutkimus tarkasteli ja vertaili pienviljelijöiden metsänkasvatuksen vaikuttavan toimintaympäristön tekijöitä ja niiden merkitystä puunkasvatuksen yleistymiselle Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Afrikassa sekä suorien ja epäsuorien tukimuotojen ja kannustimien merkitystä viljelijöiden päätöksenteossa.
– Tulosten perusteella turvattu ja selkeä maanomistus ja riittävä kysyntä ovat keskeiset ennakkoedellytykset pienviljelijöiden puunkasvatukselle, ja joissakin oloissa myös yksinään riittävä kannustin, maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Arvola toteaa.
Maanomistuksen ja kysynnän lisäksi myös puumarkkinoiden toimivuudella, viljelijöiden tietotaidolla ja suorilla kannustimilla on useimmissa tapauksissa ollut rooli puunkasvatuksen lisääntymisessä ja jatkuvuudessa. Kannustimet ovat kuitenkin tehokkaita vain, jos ne on räätälöity vastaamaan viljelijöiden tarpeisiin.
Pienviljelijöiden tuottama puu ei useinkaan vastaa laatuvaatimuksia, joita korkeampaa arvonlisää tuottavalla teollisuudella, kuten esimerkiksi vientiteollisuuteen tähtäävällä sahateollisuudella tai huonekaluteollisuudella raaka-aineelleen on. Se päätyy siksi useimmiten paikallisille tai alueellisille markkinoille ja pienempää arvonlisää tuottavan teollisuuden käyttöön.
Tämäkin tuotantomalli voi olla pienviljelijän näkökulmasta kannattava, mutta viljelijät menettävät tällöin osan tuotantopotentiaalistaan ja mahdollisista tuotoistaan. Ilmiö rajoittaa myös metsäteollisuuden kasvupotentiaalia.
Mikäli globaaleilla ja kansallisilla poliittisilla toimilla pyritään lisäämään pienviljelijöiden osuutta puuntuotannossa ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, heille on ensin taattava pääsy puunkasvatukseen soveltuville maa-alueille sekä turvattava maan ja sillä kasvatettavan puuston hallinta- ja omistusoikeudet.
Pienviljelijöille räätälöitävien tukiohjelmien on myös huomioitava heidän taloudelliset ja tietotaidolliset rajoitteensa, erityiset tarpeensa ja toimintaympäristöjen vaihtelevat haasteet.
_______________
MSc Anne Arvola väittelee 15.10.2020 kello 10 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Key factors in the enabling environment for smallholder tree growing – experiences from the Global South". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6.
Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etänä. Katso lisätiedot
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anne Arvola, amarvola@gmail.com, puh. 044 356 4590
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 518 6195, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme