Kehityspoliittinen toimikunta

Kehityspoliittisen toimikunnan analyysi: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan

Jaa

Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee pitkäjänteisen ja läpinäkyvän toimintamallin sekä suunnitelman rahoituksen kasvattamiseksi ja kohdentamiseksi. Näin todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) tuoreessa analyysiraportissa ”Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan”. Raportissa esitetyt suositukset linjaavat toimia kohti vastuullisempaa, oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa ilmastorahoitusta.

Kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan teollisuusmaiden velvoitetta kanavoida kehittyville maille rahoitusta, jolla tuetaan niiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastorahoituksella voidaan tasata eriarvoistumista ja huomioida erityisesti kaikkein köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmisryhmät.

Tarve kasvattaa ilmastorahoitusta on kirjattu YK:n ilmastopuitesopimukseen ja Pariisin ilmastosopimukseen, sillä nykyiset rahamäärät eivät pysty vastaamaan kansainvälisesti asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi rahoitus ohjautuu usein muualle kuin heikoimmassa asemassa olevien tukemiseen. Glasgow'n ilmastokokouksessa sovittiin, että teollisuusmaiden tulee saavuttaa jo aiemmin asetettu 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuositavoite ilmastorahoitukselle niin pian kuin mahdollista. Lähivuosina neuvotellaan rahoituksen tasosta vuoden 2025 jälkeen, ja paine kasvattaa rahoitusta kehittyville maille on kova. Lisäksi on tärkeää, että rahoitusta kohdennetaan tasapuolisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintään, että sen vaikutuksiin sopeutumiseen.

Suomen on kasvatettava ilmastorahoitusta ja parannettava sen ohjausta

KPT:n selvityksen mukaan Suomen julkista ilmastorahoitusta kehittyville maille on ohjattu varsin laajasti erilaisten kanavien, muotojen ja instrumenttien avulla. Valtaosa rahoituksesta on kanavoitunut kehityspoliittisten finanssisijoitusten ja monenkeskisten organisaatioiden sekä rahastojen kautta. Vuosille 2022–2026 budjetoiduissa määrärahoissa lahjamuotoisen tuen osuus olisi edelleen finanssisijoituksia suurempi. Kokonaisuudessaan ilmastorahoitus kasvaisi vaihdellen vuositasolla 189–225 miljoonan euron välillä.

KPT:n analyysiraportti esittää, että Suomen on aika ottaa kansainvälinen ilmastorahoitus täysimääräisesti käyttöön osana laajempaa ilmastopolitiikka ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanoa. Riittävän rahoituksen takaamiseksi tulee laatia selkeä hallituskausia pidempi suunnitelma, joka sisältää kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisen Suomen sitoumusten mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta viimeistään 2030 mennessä. Samalla ilmastorahoitusta on nostettava niin, ettei se vähennä muuhun kehitysyhteistyöhön kohdentuvia varoja. Rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja sen toimeenpanossa tarvitaan laaja joukko toimijoita. Ilmastorahoituksen ohjausjärjestelmää ja toimijoiden välistä vastuunjakoa on syytä selkiyttää.

Lisätietoja:

KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, marikki.stocchetti@formin.fi

KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, inka.hopsu@eduskunta.fi

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kehityspoliittinen toimikunta
Kehityspoliittinen toimikunta



http://www.kehityspoliittinentoimikunta.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kehityspoliittinen toimikunta

Development Policy Committee Analysis: Finland’s international climate finance needs clear direction28.1.2022 09:30:00 EET | Press release

Finland's international climate finance needs a transparent long-term operating model, as well as a plan for increasing and targeting the financing. This is the conclusion of the Development Policy Committee's (DPC) recent analysis report ”Finland's International Climate Finance Needs Clear Direction”. The recommendations presented in the report outline actions towards more responsible, just and effective climate finance.

Utvecklingspolitiska kommissionens analys: Finlands internationella klimatfinansiering behöver en tydlig riktning28.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Finlands internationella klimatfinansiering behöver en långsiktig och transparent strategi och en plan för hur finansieringen ska utökas och fördelas. Detta konstateras i utvecklingspolitiska kommissionens senaste analysrapport ”Finland behöver en klar riktning för sin internationella klimatfinansiering”. I rapporten rekommenderas åtgärder för en ansvarsfullare, rättvisare och effektivare klimatfinansiering.

Development Policy Committee: Finland still needs to catch up on goals in development policy8.11.2021 10:00:00 EET | Press release

The Government of Prime Minister Sanna Marin has made a good start in implementing the development policy entries in the Government Programme. However, there continues to be room for improvement. At present, the main focus should be on preparing a clear roadmap, extending beyond the current government term, in order to raise development finance to the UN’s recommendation of 0.7% of gross national income (GNI). The recommendation should be achieved by 2030.

Utvecklingspolitiska kommissionen: Finlands utvecklingspolitik kan intensifieras ytterligare8.11.2021 10:00:00 EET | Tiedote

Sanna Marins regering har kommit väl i gång med att genomföra de utvecklingspolitiska föresatserna i regeringsprogrammet. Men det finns dock rum för förbättring. Det som är viktigaste just nu är att man tar fram en tydlig färdplan över regeringsperioderna för att höja utvecklingsfinansieringen så att den följer FN:s rekommendation, det vill säga 0,7 procent av bruttonationalinkomsten. Detta bör uppnås före 2030.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme