Talonpoikaiskulttuurisäätiö

Kekrin aika on täällä!

Jaa

Kotimainen syys- ja sadonkorjuujuhla kekri elää monimuotoisesti nyky-Suomessa. Tänä syksynä Talonpoikaiskulttuurisäätiö järjestää useita kekritempauksia ja kekripajoja, jotka on suunnattu erityisesti lapsille. Säätiö edistää myös kekrin viettoa tarjoamalla laajan opetusmateriaalipaketin sekä vinkkejä kekrikemujen pitämiseen kekri.fi -sivustolla.

Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla, johon muinaisessa ajan kierrossa yhdistyi myös uuden vuoden vietto. Kekrin aika alkaa mikkelinpäivänä (29.9) ja jatkuu pyhäinpäivään saakka, marraskuun alkuun. Entisaikaan kekrin aika koitti, kun syksyn työt oli tehty ja oli aika nauttia uuden sadon antimista ja juomista. Notkuvien pöytien herkut kokosivat yhteen koko yhteisön ja juhlamenoja höystivät riitit ja seremoniat. Nykypäivän kekrin ytimessä on edelleen luonnollinen vuodenkierto, hyvä ruoka sekä yhteisöllisyys yli sukupolvirajojen. Kekrin vietto on viime aikoina lisääntynyt ympäri Suomea ja sitä vietetään monimuotoisesti niin maalla kuin kaupungeissakin. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jo usean vuoden edistänyt kekrin viettoa modernina syys- ja sadonkorjuujuhlana, joka tuo valoa ja piristystä juhlattoman syksyn arkeen.

KEKRINÄ HERKUTELLAAN SYYSSADON ANTIMILLA

Runsaat ruoka- ja juomatarjoilut ovat aina olleet olennainen osa kekriä. Modernia kekriä vietetäänkin usein sadonkorjuujuhlana, jonka keskiössä ovat luonnollisesti kotimaiset syyssadon antimet. Käynnissä olevassa kekri-reseptikilpailussa (11.9 - 5.11.2017) etsitään maittavimpia tarjoiluja syksyn kekrikemuihin. Lisätietoja reseptikilpailun tiedotteessa.

KEKRITEMPAUKSET JA KEKRIPAJA LAPSILLE

Kekritempaukset järjestetään to 5.10.2017 Helsingissä Narinkkatorilla klo 15.30 ja Turussa Hansa-korttelissa klo 16 alkaen yhdessä opiskelijajärjestö NEFA-Helsinki ry:n ja Seita ry:n kanssa. Tempauksissa toivotetaan hyvää kekrin aikaa jakamalla kekripipareita ja ilmapalloja niin kauan kun niitä riittää.

Helsingissä Kansallismuseon Ateljeessa järjestetään 28.10.2017 klo 12-16 lasten kekripaja, jossa lapset saavat koristella kekripukkipipareita ja värittää itselleen kekripukkinaamion. Askartelun ohessa luetaan Kreetta Onkelin kirjoittamaa ja Jussi Kaakisen kuvittamaa kekriseikkailukirja Ahmattien yötä. Pajan järjestää Talonpoikaiskulttuurisäätiö yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Sisäänpääsy Kansallismuseon pääsylipulla. Alle 18-vuotiaat sisään ilmaiseksi.

KEKRI.FI -SIVUSTO: LAAJA OPETUSMATERIAALI JA TIETOPAKETTI SEKÄ VINKKEJÄ KEKRIKEMUIHIN

Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri.fi-sivustolta löytyy opettajille, kasvattajille ja oppilaille suunnattu laaja nykyisen opetussuunnitelman mukainen opetusmateriaali, joka on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Opetusmateriaalista löytyy esimerkiksi eri oppiaineille suunnattuja tuntisuunnitelmia sekä kekriprojekti, joka on oppiaineita integroiva monialainen oppimiskokonaisuus. Kekriprojekti edistää ekososiaalista sivistystä, kulttuurista osaamista sekä kestävää elämäntapaa ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Oppisisältöön kuuluu muun muassa vuodenkierto, viljely, ruoan alkuperä sekä eurooppalainen kulttuuriperintö ja -maantiede. Sivuilta löytyy myös runsaasti lisätietoa kekristä sekä vinkkejä ja reseptejä kekrijuhliin kaikille kiinnostuneille.

KEKRI ON HALLOWEENIN SERKKU

Kekrillä ja amerikkalaisella Halloweenilla on yhteiset juuret vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Monille halloweenin keskeisille elementeille, kuten naamioitumis- ja kiertämisperinteille, on vastineensa myös perinteisessä kekrissä. Ennen oli esimerkiksi tapana, että nuoret pukeutuivat kekripukeiksi ja kekrittäreiksi, jotka kiersivät talosta taloon pyytäen kestitystä. Kekripukilla oli yllään käännetty turkki ja tuohinaamari ja kekrittäret olivat pukeutuneet päästä varpaisiin valkoisiin. Jos tarjoilua ei talosta meinannut irrota saattoivat vierailijat uhata uunin rikkomisella. Kekrinä saattoi myös mies pukeutua naisten vaatteisiin ja päinvastoin. Lisäksi liikkeellä uskottiin olevan näkymättömiä vainajahenkiä, esi-isiä, jotka tulivat katsomaan, onko paikat pidetty kunnossa. Heidät pyrittiin pitämään tyytyväisenä kattamalle heille ruoka pöytään ja lämmittämällä sauna. Levottomia tai pahantahtoisia henkiä karkotettiin polttamalla tulia. Halloween-kurpitsan kotoinen vastine onkin kitupiikki eli koverretun nauriin sisälle asetettu palava tikku. Myös kekrin taustasta löytyy lisätietoja sivulta www.kekri.fi .

KEKRISTÄ KANSANJUHLA

Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kekristä kansanjuhla -hankeen tarkoituksena on tehdä kekri taas tutuksi ympäri Suomen ja palauttaa se suomalaiseen ruokapöytään ja syksyyn uudessa kuosissa. Modernia kekriä vietetään yhteisöllisenä sadonkorjuujuhlana, joka on irtiotto arjesta ja tuo valoa syksyyn.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Asiamies Maija Mäki
maija.maki(at)tpksi.fi

Sihteeri Jenni Luonuankoski,
jenni.luonuankoski(at)helsinki.fi

Kekri-asiantuntijoita:

Folkloristiikan dosentti, tutkija Kati Mikkola,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
kati.mikkola(at)finlit.fi, 040 534 6761

Ympäristökirjailija Juha Kuisma
juha.kuisma(at)elisanet.fi, 045 884 7884

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Vuonna 1938 perustettu Talonpoikaiskulttuurisäätiö toimii elävän maaseutukulttuurin hyväksi. Säätiö vaalii perinteitä, mutta se elää myös ajassa ja luo uutta talonpoikaiskulttuuria.

Perinteisen rakentamistavan kunniakilpi on esimerkki perinteen vaalimisesta. Käynnissä oleva Kylä 2020 -hanke ja jo vuodesta 2009 alkanut Kekristä kansanjuhla -hanke ovat esimerkkejä uuden kulttuurin luomisesta.

 Lisää kekristä www.kekri.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Talonpoikaiskulttuurisäätiö

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme