Kelan tulkkauskilpailutuksessa vakavia puutteita – kilpailutus keskeytettävä

Kelan uusi kilpailutusjärjestelmä rajaa käytännössä suuren määrän viittomakielen tulkkeja työttömiksi, vaikka palvelun tarve ei ole vähentynyt.  Uudistus leikkaa tulkkausresursseja ja käytännössä lukitsee alan työmarkkinat neljäksi vuodeksi. Liitot kummeksuvat tällaista ratkaisua aikana, jolloin työllisyyden parantaminen on maan ykköstavoite. Aikaisemmin alan työllisyystilanne on ollut hyvä.

– Kelan uusi tapa kilpailuttaa vammaisten tulkkauspalveluja uhkaa   viittomakielisten kansalaisten perusoikeuksia vaarantamalla tulkkauspalvelujen saatavuuden. Viittomakielen tulkkien ammattikunnalle uudistus merkitsee alasajon alkua, liitot painottavat kannanotossaan.

– Kyse on myös vammaisten tulkkauspalvelujen tulevaisuudesta. Näin epävarman toimeentulon tarjoava koulutusala ei houkuttele nuoria ja koko alaa uhkaa näivettyminen. Jos näin käy, meillä ei ole jatkossa riittävästi viittomakielen tulkkeja. Kuulovammaisten näkökulmasta kysymys on osallisuudesta yhteiskunnan eri alueilla, toteaa puheenjohtaja Emilia Norppa Suomen Viittomakielen Tulkit ry:stä.

– Kelalla on viittomakielialan hankkijana käytännössä monopoli, sillä se välittää yli 90 % Suomen tulkkauksista. Siksi Kelan kilpailutusjärjestelmä vaikuttaa niin kohtalokkaasti ammattialaamme. 

Työmarkkinat lukitaan,
resursseja leikataan

Tulkkien kannalta Kelan uuden kilpailutuskäytännön suurin ongelma on työmahdollisuuksien tiukka lukitseminen neljäksi vuodeksi vain harvoille valituille.  

Maa on jaettu kuuteen kilpailutusalueeseen, ja Kela määrittää etukäteen, millaisen määrän kukin alue saa ns. tulkkiresursseja neljäksi vuodeksi. Sitten tulkit kilpailutetaan, vähintään kolme tarjoajaa ns. tulkkaustuotetta kohti valitaan ja loput tarjoajat jäävät käytännössä neljäksi vuodeksi ilman työtä.

Aikaisemmassa järjestelmässä kaikki kriteerit täyttäneet tulkkipalvelun tarjoajat pääsivät mukaan tuottamaan palveluita koko neljäksi vuodeksi.

Ongelmaa kärjistää se, että Kela on arvioinut alueilla tarvittavan tulkkiresurssin määrän liian alhaiseksi laskutavalla, joka ei ota huomioon tulkin matkustukseen käyttämää aikaa. Monilla alueilla tulkkimäärästä ollaan leikkaamassa pois lähes kolmannes.

Palvelu ja työehdot
heikkenevät

Uutta järjestelmää perustellaan joustavuuden lisääntymisellä, mutta monin kohdin tulos on päinvastainen. Tulkkitilauksissa ei ole joustovaraa, vaan asiakkaan on tiedettävä tarkalleen tarvitsemansa tulkkauksen kesto. Jos vaikkapa asiakkaan lääkärikäynti venyykin suunnitellusta, ei pidentyneestä ajasta makseta. Tulkin vaihtoehtoina on joko tehdä työ palkatta tai jättää asiakas tilanteeseen ilman tulkkia.

Palveluntuottaja ei voi laskuttaa myöskään kokonaan peruuntuneesta tilauksesta, vaikka tulkki olisi jo ehtinyt matkustaa tulkkauspaikalle. Kela ei enää korvaa matkustukseen kuluvaa aikaa, matkan osuus olisi osattava lisätä tarjoushintaan. Tulkkivälityksen aukioloaikoja uudistus niin ikään supistaisi.

Nuoret tulkit vaihtavat
pakon edessä alaa

Kilpailutuksessa pisteitä saa hinnasta ja laadusta, jota mitataan tulkin koulutuksen lisäksi kokemusvuosilla. Laatukriteerin mukaan ottaminen on hyvä asia, mutta uusi kriteeri on uuden hankintatavan vuoksi johtanut epäoikeudenmukaiseen ”pisteiden kalasteluun”.

– Uransa alkupuolella olevia ja vähän kokemuspisteitä tuovia tulkkeja käytännössä syrjitään: tulkkausyritykset kokevat painetta jättää nuoria tulkkejaan pois tarjouksesta, jotta eivät menettäisi laatupisteitä Kelan kilpailutuksessa. Näin kohdellut nuoret tulkit jäävät hyvin todennäköisesti ilman töitä ja odottelemaan uutta kilpailutusta neljän vuoden päästä. Puhumattakaan vielä opiskelevista, joiden pitäisi valmistua ennen lokakuuta päästäkseen ylipäätään tälle kierrokselle mukaan. Heille on valmistumisen jälkeen tarjolla vain sijaisuuksia, jos niitäkään. On ymmärrettävää, että lahjakkaat  tulkit lähtevät  tällaisessa tilanteessa kokonaan pois alalta, jolle ovat kouluttautuneet, Emilia Norppa sanoo. 

– Meille tulkeille ammatillisesti merkittävä epäkohta on, että voimme uudessa järjestelmässä olla kilpailutuksessa mukana vain kahdella tulkkauksen osaamisalueella, ns. tuotteella, vaikka osaamista olisi enemmänkin. Moni tulkki on voinut tähän asti tehdä niin viittomakielen- kuin kirjoitustulkkausta sekä vielä lisäksi puhevammaisille tulkkausta. Nyt näistä tulisi jättää yksi pois. Tämä ”kahden tuotteen” sääntö ei myöskään rohkaise tulkkeja kouluttautumaan monipuolisesti, vaikka monimuotoinen asiakaskunta tarvitsisi monipuolista osaamista.

– Runsaan jäsenpalautteemme mukaan Kelan kilpailutukseen suhtaudutaan jo vainoharhaisesti, niin kohtalokas se on yksittäisen tulkin ammattiuran jatkumiselle. Moni ei uskalla kritisoida uutta kilpailutusjärjestelmää omalla nimellään. Kelalta on jopa kysytty mielipidettä siitä, saavatko tulkit järjestää ammatillisia kokoontumisia, Norppa kuvailee. 

Lisätietoja: puheenjohtaja Emilia Norppa, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, puh. 040 730 3755, puheenjohtaja@tulkit.net

Adressi tulkkauspalvelun kilpailutuksen keskeytyksen puolesta on auki 1.6.2017 klo 24:00 saakka osoitteessa:  https://www.adressit.com/kelan_tulkkauspalvelun_kilpailutus_keskeytettava

Suomen Viittomakielen Tulkit ry on Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö.