Kemianteollisuuden vienti nousi yli 12 miljardiin - alan investoinnit Suomeen kasvussa

Kemianteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tavaravienti oli loka-joulukuussa 3,1 miljardia, ja kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta. Koko vuoden tavaraviennin kasvu oli kemianteollisuudessa 8 prosenttia. Kemianteollisuuden vienti on nyt noin miljardin kuukausi- eli 12 miljardin vuositasolla. Viennin kasvu on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden viennistä on noin 40 prosenttia ja raakaöljyn hintakehitys vaikuttaa osaltaan alan liikevaihto- ja vientilukuihin. Vuonna 2018 öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 13 prosenttia, peruskemian tuotteiden 5 prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden 4 prosenttia. Sen sijaan lääkevienti laski 3 prosenttia vuoden viimeisen neljänneksen noususta huolimatta.

Kemianteollisuuden yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat olleet laskevia, mutta vielä positiivisia. Tilanteen ennakoidaan pysyvän pääosin ennallaan kevään lähestyessä. EK:n viimeisimmän Suhdannebarometrin mukaan yritykset ennakoivat tuotannon hieman kasvavan, mutta henkilöstömäärän laskevan lähikuukausina.

Kustannuskilpailukyky ja uusiutuminen tuovat kasvua

Kemianteollisuuden investoinnit Suomeen ovat olleet kasvussa. Vuosille 2018−2019 odotetaan yli 1,2 miljardin tasoa. Investoinneista yli 400 miljoonaa käytetään vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kemianteollisuus on uutta liiketoimintaa luova, tutkimusintensiivinen ala, joka tarvitsee jatkossakin parhaat osaajat.

"Positiivisen investointikehityksen kannalta olennaista on se, millaiseksi teollisuuden toimintaympäristö Suomessa muotoutuu ja mikä on tulevaisuuden näkymä", sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

"Suomen kannalta on tärkeää, että kansainvälisten yritysten TKI-toimintaa tehdään juuri täällä Suomessa. Julkista TKI-rahoitusta tulisikin kasvattaa niin, että yrityslähtöinen ja yhteistyötä ruokkiva uuden luominen saadaan uudelleen kasvu-uralle. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voi laittaa vastakkain kustannuskilpailukyvyn kanssa", Mika Aalto jatkaa.

"Sähköistymisen myötä edessämme on iso energiajärjestelmän muutos. Uusiutuva tai päästötön, hinnaltaan kilpailukykyinen ja tasaisesti saatavilla oleva sähkö tulee olennaisesti vaikuttamaan siihen, missä teollisuuden uudet teknologiat otetaan käyttöön ja minne tuotannolliset investoinnit tehdään", Mika Aalto jatkaa.