Kemianteollisuus: alkuvuosi kasvua, työmarkkinasyksy määrää jatkovauhdin

Viime vuoden lopulla nähty käänne vahvistui alkuvuonna kemianteollisuudessa, varsinkin viennin ja liikevaihdon osalta, joissa nähtiin yli 20 %:n kasvulukuja. Myös tuotantomäärät ja arvonlisäys kasvoivat. Kemianteollisuuden yritysten suhdannearviot ovat luottavaisia ja tämän hetken tilanne nähdään yleisesti normaalia parempana.

"Suomalaisen kemianteollisuuden tuotteille ja palveluille on kysyntää, ja alalla on hyvät edellytykset tulevaan kasvuun, kun vain osaamme käyttää hyvän alkuvauhdin hyödyksi. Osaaminen, uusiutuminen ja kustannuskilpailukyky ovat jatkossakin menestyksen avaimia", sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Yksi kemianteollisuuden työpaikka luo 1,8 työpaikkaa muille aloille Suomeen. Kemianteollisuuden henkilöstömäärä kasvoi EK:n suhdannebarometrin mukaan keväällä hieman ja henkilöstömäärän odotetaan säilyvän tasaisena. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan investointien selvää kasvua.

"Kemianteollisuus on muusta teollisuudesta poiketen säilyttänyt koko 2000-luvun investointitasonsa ja henkilöstömääränsä Suomessa. Kilpailukyvyn, kasvun ja tulevaisuuden kannalta tämä on olennaista", sanoo toimitusjohtaja Timo Leppä.

Suomen elpyminen riippuu syksyn neuvottelukierroksesta

Suhdanteen parantumisesta huolimatta sekä julkinen talous että kotitaloudet velkaantuvat nopeassa tahdissa, ja julkisen talouden ennustetaan jäävän rakenteellisesti alijäämäiseksi.

"Suomen kansantalouden kannalta tuottavuuden kasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat olennaisia. On tärkeää, että käänne pitää ja aiemmat kilpailukykymenetykset kurotaan umpeen. Yksi hyvä vuosi ei kuittaa kymmentä menetettyä", sanoo Kemianteollisuus ry:n Työelämäasioista vastaava johtaja Jyrki Hollmén.

Viennistä ja tuotannosta vastaavat yritykset, ja niissä myös uudet työpaikat luodaan. Yritykset ovat erilaisia, erilaisissa tilanteissa ja usein kaukana keskimääräisestä.

"Siksi myös palkanmuodostuksen ja sopimisen pitäisi olla lähellä työpaikkoja; siellä, missä tilanteesta on paras ymmärrys. Tämä on ymmärretty jo aikaa sitten menestyvissä vientimaissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Ne selvisivät finanssikriisin jälkeisistä vuosista joutumatta Suomen kaltaiseen kurimukseen", Jyrki Hollmén jatkaa.

Ala numeroin - toimialagraafit