Kemianteollisuus, Palta ja Metsäteollisuus: Palkkojen pakkojulkisuus vaarantaisi työntekijöiden yksityisyydensuojan sekä uhkaisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä
15.11.2021 10:44:08 EET | Metsäteollisuus ry | Tiedote
Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, ja yrityksissä tehdään sen eteen jatkuvasti toimenpiteitä. Suomessa on jo nyt kattava tasa-arvon edistämiseen tähtäävä lainsäädäntö. Se mahdollistaa jo nyt palkkasyrijintäepäilyssä työntekijän palkkatietojen saamisen tasa-arvovaltuutetun kautta. Sukupuolten väliset keskiansioiden erot johtuvat käytännössä kokonaan siitä, että naiset ja miehet ovat hakeutuneet eri aloille ja eri tehtäviin. Alojen palkanmaksukyky eroaa toisistaan. Palkkaeroja saadaan kurottua umpeen vain silloin, jos sukupuolijakoa saadaan tasoittumaan. Tämä on kiinni naisten ja miesten koulutus- ja ammatinvalinnoista. Ministeriön esityksen muutoksilla ei siis olisi huomattavaa vaikutusta naisten ja miesten palkkaeroihin.
Palkitsemisen tasapäistäminen ei ole työntekijöiden, yritysten eikä Suomen edun mukaista
Työntekijän palkka määräytyy joko noudatettavan työehtosopimuksen tai yrityksen oman palkkausjärjestelmän perusteella – tai palkasta sovitaan yksilöllisesti. Useilla aloilla on käytössä palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden arviointiin, henkilön pätevyyteen ja osaamiseen sekä työn tuloksiin. Palkkausjärjestelmät ovat sukupuolineutraaleja.
Esityksen mukainen palkkojen pakkojulkisuus johtaisi nopeasti palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien rapautumiseen. Jos hyvistä suorituksista ei enää uskalleta palkita, se johtaa palkkauksen tasapäistämiseen, työn tuottavuuden heikentymiseen ja yritysten kilpailukyvyn laskuun. Osaajien saatavuus heikentyisi merkittävästi; Suomen olisi vaikea pitää osaamista kotimaassa ja Suomeen olisi entistäkin vaikeampaa houkutella osaajia ulkomailta. Myös yritysten työllistämisedellytykset heikkenisivät. Työntekijän näkökulmasta palkkojen pakkojulkisuus vaikuttaisi negatiivisesti palkkauksen ja palkitsemisen lisäksi työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin.
Työntekijöiden yksityisyydensuoja on turvattava
Esitys on erityisen ongelmallinen tietosuojan kannalta. Yksittäisen työntekijän palkkatietojen julkistaminen ei ole EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista. Lisäksi jo ennen EU:n tietosuoja-asetusta säädetty nykylainsäädäntömme lähtee siitä, että yksittäisen henkilön palkkatietoja suojataan mm. palkkakartoitusten yhteydessä ryhmäkohtaisella tarkastelulla.
Lisäksi työpaikoilla, joissa on kysytty halukkuutta julkistaa työntekijöiden henkilökohtaisia palkkatietoja, valtaosa työntekijöistä ei ole halunnut omaa palkkaansa julkiseksi.
Esitys ei myöskään ole linjassa EU:ssa parhaillaan käsittelyssä olevan, palkka-avoimuutta koskevan direktiiviehdotuksen kanssa. Direktiiviehdotuksessa ei avata yksittäisen henkilön palkkatietoja, joten ei ole perusteltua tehdä sitä Suomessakaan. Yksittäisiä palkkatietoja ei ole myöskään avattu missään muussa EU-maassa. Näin ollen Suomessa säädettäisiin nyt Euroopan kireintä lainsäädäntöä.
Palkkasyrjintään liittyviä oikeustapauksia tai riitoja ei ole ollut vuosikausiin Metsäteollisuuden, Kemianteollisuuden tai Paltan toimialoilla. Sama tilanne on monilla muilla aloilla. Tästä johtuen on pakko kysyä, mitä ongelmaa STM on esityksellään ratkaisemassa? Jää myös epäselväksi, mikä kiire Suomella on säätää asiasta uutta lainsäädäntöä nyt, kun samaa asiaa käsitellään parhaillaan myös EU:ssa.
Lisätiedot:
Minna Etu-Seppälä, työmarkkinajohtaja, Kemianteollisuus ry, 040 778 0182
Jukka Sarhimaa, johtaja, työelämä, Metsäteollisuus ry, 040 184 1004
Minna Ääri, työmarkkinajohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry, 040 559 0833
Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 100 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.
Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus
________________________________________________________________________
Internet: www.forestindustries.fi
Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 100,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Metsäteollisuus rySnellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
EU:n päästökaupan on tuettava teollisuuden uudistumista ja reilua kilpailua17.7.2026 15:52:03 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry pitää myönteisenä, että Euroopan komission ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi tunnistaa teollisuuden hiilivuotoriskin, teknisten hiilidioksidipoistojen kasvavan merkityksen sekä talvimerenkulun erityisolosuhteet. Jatkovalmistelussa on varmistettava, että päästökauppa tukee teollisuuden investointeja Euroopassa ja palkitsee edelläkävijät.
Puukaupan alkuvuosi oli hiljainen – toimivat markkinat hyödyttävät metsänomistajaa ja teollisuutta10.6.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-maaliskuussa puuta yksityismetsistä 6,2 miljoonaa kuutiometriä. Määrä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja noin viidenneksen alle viiden vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvon. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kuitupuuta ostettiin 2,9 miljoonaa kuutiometriä ja tukkipuuta 2,4 miljoonaa kuutiometriä. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostomäärä jäi lähes neljänneksen pienemmäksi ja tukkipuun noin 12 prosenttia pienemmäksi. Puun hinnat kehittyivät puutavaralajeittain eri suuntiin edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Mäntytukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia, kuusitukkien hinnat nousivat noin prosentin ja koivutukkien hinnat laskivat noin kaksi prosenttia. Kuitupuun hinnat puolestaan laskivat noin kymmenen prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä mäntytukin keskihinta oli 74 euroa kuutiometriltä. Hinnat vaihtelivat alueen ja hakkuutavan mukaan noin 46–78 euron v
Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti laskivat 2026 ensimmäisellä neljänneksellä8.6.2026 11:31:22 EEST | Tiedote
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden markkinatilanne pysyi heikkona ja metsäteollisuustuotteiden kysyntä vaimeana. Maailmantalouden näkymät vuodelle 2026 ovat heikentyneet kevään aikana. Geopoliittinen epävarmuus, Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisi ovat nostaneet energian, logistiikan ja raaka-aineiden hintoja, hidastaneet kysynnän elpymistä ja vaimentaneet maailmankaupan kasvua.
Suometsätaloushankkeen tavoitteena tuottavat suometsät, suuremmat hiilinielut ja parempi vesienhallinta12.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Lapin elinvoimakeskus on myöntänyt suometsätaloutta uudistavalle Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeelle rahoituksen. Myönnetty valtionavustus tukee hallitusohjelman mukaisesti metsien kasvua ja hiilinielujen vahvistamista. Nyt käynnistyvä ja syksyyn 2027 kestävä hanke tuo uusimman tutkimustiedon turvemaiden metsänhoidosta metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön koulutuksen, viestinnän ja vuorovaikutteisten työkalujen avulla. Hankkeen keskiössä ovat vesienhallinnan uudet ratkaisut, tuhkalannoitus sekä metsänhoitomenetelmien tarkastelu kokonaisuutena. Tavoitteena on puuston kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen lisäksi vähentää ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää metsätalouden vesistökuormitusta. – Tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että turvemaiden metsänhoitoa voidaan kehittää niin, että ilmastohyödyt ja metsätalouden kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Hankkeessa jalostamme tutkimustiedon käytännön toimiksi ja päätöksenteon tueksi, kertoo hankkeessa
Metsäteollisuus ry esittää ylisääntelyn karsimista ja kilpailukykyä vahvistavia toimia15.4.2026 14:58:31 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry kannustaa hallitusta jatkamaan kehysriihessään rohkeaa norminpurkua ja tekemään kilpailukykyä vahvistavia päätöksiä. Ylisääntely, kasvavat logistiikan energiakustannukset ja metsäteiden huononeva kunto heikentävät teollisuuden toiminta- ja investointiympäristöä. Kaikki ratkaisuehdotukset eivät ole kalliita toteuttaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme