Metsäteollisuus ry

Kemianteollisuus, Palta ja Metsäteollisuus: Palkkojen pakkojulkisuus vaarantaisi työntekijöiden yksityisyydensuojan sekä uhkaisi yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä

Jaa

Metsäteollisuus, Kemianteollisuus ja Palta näkevät sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tänään julkistaman esityksen palkkojen julkisuudesta erittäin ongelmallisena. Tasa-arvon varmistaminen palkkauksessa on tärkeää, mutta työryhmän ehdottama ratkaisu ei ole toimiva. Yksittäisten työntekijöiden palkkojen julkistaminen ilman henkilöiden suostumusta vaarantaa työntekijän yksityisyydensuojan sekä uhkaa rapauttaa nykyiset toimivat palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät ja sen myötä työn tuottavuutta. Tämä ei ole työntekijöiden, yritysten eikä Suomen edun mukaista.

Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, ja yrityksissä tehdään sen eteen jatkuvasti toimenpiteitä. Suomessa on jo nyt kattava tasa-arvon edistämiseen tähtäävä lainsäädäntö. Se mahdollistaa jo nyt palkkasyrijintäepäilyssä työntekijän palkkatietojen saamisen tasa-arvovaltuutetun kautta. Sukupuolten väliset keskiansioiden erot johtuvat käytännössä kokonaan siitä, että naiset ja miehet ovat hakeutuneet eri aloille ja eri tehtäviin. Alojen palkanmaksukyky eroaa toisistaan. Palkkaeroja saadaan kurottua umpeen vain silloin, jos sukupuolijakoa saadaan tasoittumaan. Tämä on kiinni naisten ja miesten koulutus- ja ammatinvalinnoista. Ministeriön esityksen muutoksilla ei siis olisi huomattavaa vaikutusta naisten ja miesten palkkaeroihin.

Palkitsemisen tasapäistäminen ei ole työntekijöiden, yritysten eikä Suomen edun mukaista

Työntekijän palkka määräytyy joko noudatettavan työehtosopimuksen tai yrityksen oman palkkausjärjestelmän perusteella – tai palkasta sovitaan yksilöllisesti. Useilla aloilla on käytössä palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden arviointiin, henkilön pätevyyteen ja osaamiseen sekä työn tuloksiin. Palkkausjärjestelmät ovat sukupuolineutraaleja.


Esityksen mukainen palkkojen pakkojulkisuus johtaisi nopeasti palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien rapautumiseen. Jos hyvistä suorituksista ei enää uskalleta palkita, se johtaa palkkauksen tasapäistämiseen, työn tuottavuuden heikentymiseen ja yritysten kilpailukyvyn laskuun. Osaajien saatavuus heikentyisi merkittävästi; Suomen olisi vaikea pitää osaamista kotimaassa ja Suomeen olisi entistäkin vaikeampaa houkutella osaajia ulkomailta. Myös yritysten työllistämisedellytykset heikkenisivät. Työntekijän näkökulmasta palkkojen pakkojulkisuus vaikuttaisi negatiivisesti palkkauksen ja palkitsemisen lisäksi työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin.

Työntekijöiden yksityisyydensuoja on turvattava

Esitys on erityisen ongelmallinen tietosuojan kannalta. Yksittäisen työntekijän palkkatietojen julkistaminen ei ole EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista. Lisäksi jo ennen EU:n tietosuoja-asetusta säädetty nykylainsäädäntömme lähtee siitä, että yksittäisen henkilön palkkatietoja suojataan mm. palkkakartoitusten yhteydessä ryhmäkohtaisella tarkastelulla.

Lisäksi työpaikoilla, joissa on kysytty halukkuutta julkistaa työntekijöiden henkilökohtaisia palkkatietoja, valtaosa työntekijöistä ei ole halunnut omaa palkkaansa julkiseksi.

Esitys ei myöskään ole linjassa EU:ssa parhaillaan käsittelyssä olevan, palkka-avoimuutta koskevan direktiiviehdotuksen kanssa. Direktiiviehdotuksessa ei avata yksittäisen henkilön palkkatietoja, joten ei ole perusteltua tehdä sitä Suomessakaan. Yksittäisiä palkkatietoja ei ole myöskään avattu missään muussa EU-maassa. Näin ollen Suomessa säädettäisiin nyt Euroopan kireintä lainsäädäntöä.


Palkkasyrjintään liittyviä oikeustapauksia tai riitoja ei ole ollut vuosikausiin Metsäteollisuuden, Kemianteollisuuden tai Paltan toimialoilla. Sama tilanne on monilla muilla aloilla. Tästä johtuen on pakko kysyä, mitä ongelmaa STM on esityksellään ratkaisemassa? Jää myös epäselväksi, mikä kiire Suomella on säätää asiasta uutta lainsäädäntöä nyt, kun samaa asiaa käsitellään parhaillaan myös EU:ssa.


Lisätiedot:
Minna Etu-Seppälä, työmarkkinajohtaja, Kemianteollisuus ry, 040 778 0182
Jukka Sarhimaa, johtaja, työelämä, Metsäteollisuus ry, 040 184 1004
Minna Ääri, työmarkkinajohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta ry, 040 559 0833

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 100 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 100,000 Finns. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus ry
Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki

09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry

Alkuvuoden puukauppa neljänneksen hiljaisempaa edellisvuoteen verrattuna17.5.2022 12:05:43 EEST | Tiedote

‍Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-huhtikuussa puuta yksityismetsistä 7,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Vuosi Kuitupuu Tukit Muut Kokonaismäärä Muutos 2022 3,8 milj. m³ 3,2 milj. m³ 0,4 milj. m³ 7,4 milj. m³ - 24 % 2021 4,8 milj. m³ 4,6 milj. m³ 0,4 milj. m³ 9,8 milj. m³ ‍Tammi-huhtikuussa kuitupuun ostomäärä oli 20 prosenttia vähemmän ja tukkien 29 prosenttia kuin viime vuoden vastaavana aikana. - Kysyntää kotimaiselle puulle on ja odotamme tarjonnankin loppuvuodesta vilkastuvan merkittävästi, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi. ‍Kantohinnat ennallaan ‍Havutukkien kantohinnat olivat huhtikuussa 2 prosenttia korkeammat kuin maaliskuussa. Koivutukin kantohinta oli samalla tasolla kuin maaliskuussakin. Kuitupuiden kantohinnat olivat 1–2 prosenttia korkeammalla kuin maaliskuussa. 2022 huhtikuu Mäntytukki Kuusitukki Kuitupuu Keskihinta 63 € m³ 67 € m³ 18-20 € m³ Vaihteluväli 40-67 € m³ 40-70

Raportti: Näin Suomi voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista – seuraavalle hallitukselle kuuden kohdan korjauslista5.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Teollisuuspolitiikka on tehnyt näyttävän paluun kansainväliseen keskusteluun viime vuosien aikana. Vientiteollisuuden tilaama raportti kertoo, kuinka Suomi voi pärjätä uudenlaisen teollisuuspolitiikan aikakaudella ja voittaa kilpailun vihreistä investoinneista ja työpaikoista. Risto E.J. Penttilän johdolla valmisteltu raportti esittelee erilaisia skenaarioita, johtopäätöksiä ja kuuden kohdan korjauslistan seuraavalle hallitukselle. Avain menestykseen on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä.

Paperin ja sellun tuotantomäärissä notkahdus, kartongissa edelleen kasvua28.4.2022 12:06:37 EEST | Tiedote

Metsäteollisuuden tuotantomäärät olivat kartonkia lukuun ottamatta tammi-maaliskuussa pienemmät viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Alkuvuoden lakkotilanne selittää suuret muutokset kemiallisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantomäärissä ei ollut suurta muutosta edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran tuotanto laski 4 prosenttia ja vanerin yhden prosentin. Kemiallisen metsäteollisuuden ensimmäisen neljänneksen tuotantomääriin vaikutti alkuvuonna ollut lakko. Paperin tuotanto laski 63 prosenttia ja sellun tuotanto 31 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kartongin tuotantomäärät jatkavat sen sijaan kasvuaan. Kartongin tuotanto oli ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 miljoonaa tonnia, mikä on 5,2 prosenttia suurempi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. - Pitkä lakko luonnollisesti näkyy paperin ja sellun alkuvuoden tuotantomäärissä. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muokannut toimintaympäristöä. Ny

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme