Kemijoen sivuvesissä on suuri kunnostustarve
EMRA-hankkeen osana Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus ovat inventoineet Rovaniemeltä alavirtaan useita Kemijoen sivuvesiä ja niihin liittyviä valuma-alueen ongelmakohtia, kuten metsäojituksia ja vaellusesteitä. Inventoituja tierumpuja ja siltoja oli lukuisia, ja noin kolmasosa oli jonkinasteisia vaellusesteitä.
Inventointien keskeinen tulos on, että Kemijoen sivuvesillä Rovaniemeltä alavirtaan on suuri tarve kalataloudellisille ja valuma-alueella tehtäville kunnostuksille. Kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan korjata metsätalouden, maatalouden ja puutavaran uiton aiheuttamia vaurioita.
- Pienien virtavesien suhteen korjausvelkaa on sanalla sanoen hävyttömän paljon. Kyllä entisajan suomalainen on ahkeruuden perikuva, kun uomia on muokattu muun muassa puunkuljetuksen uittoväyliksi, toteaa erikoissuunnittelija Markku Vierelä Metsähallituksen Eräpalveluista.
Valuma-alueella tehtävien toimien tavoitteena on parantaa veden laatua vähentämällä ravinne- ja kiintoainekuormitusta, tasata jokiuomien virtaamia sekä mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden esteetön kulku.
- Suurin kuormitustekijä inventoiduissa joissa on metsätalous, erityisesti ojitus. Turvetuotanto sijoittuu samalle alueelle kuin runsaat ojitukset, mutta ei erotu selvästi erillisenä kuormituslähteenä, toteaa hankkeen projektikoordinaattori Timo Lettijeff Lapin ELY-keskuksesta.
Keskeisimmät valuma-alueen ojittamisen aiheuttamat ongelmat uomissa ovat vesisyvyyden vaihtelun väheneminen sekä kutu- ja poikastuotantoalueiden katoaminen liettymisen vuoksi. Jokien valuma-alueiden luontainen vedenpidätyskyky on menetetty ojitusten myötä. Sade- ja sulamisvedet valuvat nopeasti ojia pitkin vesistöihin, joka aiheuttaa vedenkorkeuden nopeaa vaihtelua. Luonnottoman kuivien kausien ja voimakkaiden tulvien aikaansaama vedenkorkeuden vaihtelu kuluttaa jokiuomaa. Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet myös kuivattujen turvemaiden ravinnekuormituksen kasvavan ajan saatossa turpeen sisältämien ravinteiden muuttuessa liukoiseen muotoon ja huuhtoutuessa vesistöihin.
- Uomia ja valuma-alueita tulisi tarkastella kokonaisuuksina. Ennallistamiselle tämä luo vaikeuskerrointa eri intressiryhmien mielipiteiden vuoksi, mutta kokonaisuus kärsii, jos valuma-aluetasoiseen suunnitteluun ei päästä, jatkaa Lettijeff.
Hankkeen tuloksena tuotettiin Louejoelle, Suolijoelle, Vaajoelle ja Yli- ja Ala-Runkaukselle kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat, joiden toteuttamiseen haetaan rahoitusta myöhemmässä vaiheessa. Samojen jokien lähivaluma-alueille laadittiin luonnonhoitosuunnitelmia, joiden painopiste on vesistökuormituksen vähentämisessä. Hankkeessa tehtiin myös vaelluskalojen elinympäristöjä ja vedenlaatua parantavia kunnostustoimenpiteitä.
EMRA-hanke edistää vaelluskalojen elinoloja ja vesiluonnon monimuotoisuutta
EMRA on ruotsalais-suomalainen INTERREG Pohjoinen -rahoitteinen projekti, jonka pääasiallinen tavoite on ollut kohentaa luontoympäristön tilaa ja palauttaa jokiympäristön vesiorganismien tärkeitä elinympäristöjä ennalleen laajamittaisen vesivoiman tuotannon ja uiton jäljiltä. Lisäksi tavoitteena on ollut saada aikaan aktiivinen rajat ylittävä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö.
Hankkeen toimenpiteinä Suomessa on tehty muun muassa taimenen ja harjuksen perimätutkimusta, selvitetty taimenen kulttuurihistoriallista merkitystä sekä kehitetty kalanviljelyä. EMRA-hankkeen toiminta-alueena on ollut Luulajanjoki Ruotsissa ja Kemijoki Suomessa. Projekti alkoi 2019 ja päättyy nyt syyskuun lopussa 2022.
Tutustu hankkeen yhteistyökumppaneihin ja lue lisätietoja hankkeesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektikoordinaattori Timo Lettijeff, Lapin ELY-keskus
timo.lettijeff@ely-keskus.fi, puh: 0295 037 055
Erikoissuunnittelija Markku Vierelä, Metsähallitus
markku.vierela@metsa.fi, puh. 020 639 7150
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Vaajoen silta uusitaan, liikenne kiertotielle28.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Tervolassa valtatiellä 4 sijaitsevan Vaajoen sillan uusiminen aloitetaan huhtikuussa. Liikenne on kiertotiellä huhtikuun lopusta lokakuun alkuun.
Kotajoen sillan työt alkavat pääsiäisen jälkeen28.3.2024 08:09:28 EET | Tiedote
Valtatiellä 5 Kemijärvellä aloitetaan sillan peruskorjaustyöt pääsiäisen jälkeen. Kohteessa nopeutta rajoitetaan nykyisestä 60km/h 30km/h nopeuteen.
Lappiin ennakoidaan muuta Suomea vaikeampaa kelirikkoa27.3.2024 09:53:49 EET | Tiedote
Kelirikosta on jälleen odotettavissa vaikeaa Lapin tiestöllä. Kelirikon muodostuminen riippuu paljon kevään tulevista säistä.
Lapissa työttömyyden kehitys jatkui muuta maata myönteisempänä26.3.2024 08:39:28 EET | Tiedote
Matkailun vaikutus näkyy Lapin työllisyydessä. Työttömyyden kehitys jatkui Lapissa myönteisenä ja vain Lapissa työttömiä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. TE-palvelut tarjoavat asiakkaille monenlaisia osaamisen kehittämisen palveluita.
Lapin jokien teräsjään vahvuus on tänä keväänä keskimääräistä heikompi21.3.2024 08:23:16 EET | Tiedote
Lapin jokivesistöissä teräsjäätä on kaikilla mittauspisteillä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Tornionjoen ja Simojoen suualueilla sekä Tenojoella Saamen sillan alueella. Lapin ELY-keskus arvioi jääpatoriskin tänä keväänä pieneksi. Jäänsahausta tehdään olosuhteiden salliessa Tornionjoella Hellälässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme