Kennelliiton jäsenet kokevat liiton asiantuntevaksi ja luotettavaksi koira-alan edunvalvojaksi – vastaajia 4799

Tutkimuksessa selvitettiin Suomen Kennelliiton jäsenten mielipiteitä liitosta, sen toiminnasta ja liittoon kohdistuvista odotuksia. Sähköiseen jäsenkyselyyn vastasi 20.4.–4.5. välisenä aikana yhteensä 4799 koiranomistajaa, -kasvattajaa ja harrastajaa.

Pääosin liiton koetaan onnistuneen tehtävissään ja yleisarvosanaksi Kennelliitto sai toiminnastaan 7,25.

– Kennelliiton visio on kiteytetysti Hyvää elämää koiran kanssa – nyt ja tulevaisuudessa. Sen toteuttamiseksi on keskeistä kuunnella tarkalla korvalla, miten voisimme palvella 146 000 henkilöjäsenen ja yli 2000 yhdistyksen jäsenkuntaamme entistä paremmin. Tulosten osoittama vahva luottamus liittoa kohtaan ja uskottavuutemme jäsenistön silmissä kertoo, että saimme selvän mandaatin jatkaa suunnitelmiemme mukaisesti, sanoo Kennelliiton strategiasta vastaavan tulevaisuustoimikunnan puheenjohtaja Risto Ojanperä.

Liittoon luotetaan kuin viranomaisiin

Tutkimuksen tulosten perusteella Kennelliiton vahvuuksia ovat asiantuntevuus, luotettavuus ja uskottavuus. Vastaajista 84 % pitää Kennelliittoa asiantuntevana. Liittoa kuvaaviksi adjektiiveiksi valittiin yleisimmin myös uskottavuus (77 %) ja luotettavuus (76%). Enemmistö vastaajista näkee Kennelliiton myös kansainvälisenä (62%) ja helposti lähestyttävänä (55%).

Parhaiten Kennelliiton toimintaa kuvaavaksi koettiin koiran omistamiseen ja hoitamiseen liittyvän tiedon jakamisen, sillä vastaajista 41 % koki tämän sopivan Kennelliiton toiminnan kuvaukseen erittäin hyvin ja 47 % melko hyvin. Lisäksi vahvoiksi toimintakentiksi koettiin strategian mukainen kotimaisten rotujen aseman tukeminen Suomessa ja maailmalla ja koiranomistajan asialla oleminen.

– Suomen Kennelliitto on koira-alan asioissa johtava toimija, ja sitä pidetään erittäin asiantuntevana. Liitto on luotettavuudeltaan samassa sarjassa viranomaisten kanssa, ja viranomaisiin suomalaiset luottavat yleensäkin erittäin paljon, kommentoi tutkija Petra Kantola Taloustutkimus Oy:sta.

Painavin syy liittoon kuulumisen tarpeelle on liiton asema koira-alan asioiden edunvalvojana, jonka 40 % kertoi vaikuttavan erittäin paljon ja 37 % vaikuttavan jonkin verran. Näkemyksiä Kennelliiton toiminnasta kysyttiin myös väitelauseilla, jotka on poimittu Kennelliiton strategiassa mainituista tavoitteista tai tunnistetuista toimintaympäristön muutoksista. Vastaajista 23 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Suomen Kennelliitto on kaikkien koirien edunvalvoja”.

Lisäksi Kennelliiton jäsenyyden tarpeellisuuteen koetaan vaikuttavan koirankasvatus, kiinnostus Kennelliiton toimihenkilötehtäviin ja koiraharrastus. Vastaajista 65 % ei ole koskaan harkinnut eroavansa liitosta. Joka kymmenes vastaaja on aiemmin eronnut, mutta liittynyt sittemmin uudelleen jäseneksi. Selvästi petrattavaa liitolla on vuorovaikutteisuudessa ja vain viidennes vastaajista näkee liiton rohkeana.

Kennelliiton koetaan edistävän koirien terveyttä

Vastaajista 47 % oli täysin ja 39 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Rotukoiria jalostetaan liian pitkälle niiden terveyden kustannuksella”. Selvä enemmistö eli 78 % vastaajista kuitenkin näkee Kennelliiton edistävän koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 80 % näkee Kennelliiton lisäävän yleistä tietämystä koiranjalostuksesta.

Suhtautuminen koiranäyttelyihin jakoi vastaajia. Kaikista 17 % oli täysin samaa mieltä väitteestä ”Koiranäyttelyt eivät edistä koirien hyvinvointia” ja 30 % osittain samaa mieltä. Vastaajista 67 % kertoi harrastavansa tai käyneensä joskus koiransa kanssa näyttelyssä. Toiseksi yleisin harrastus koe- ja kilpailumuodoista oli tottelevaisuuskoulutus, jota kertoi harrastaneensa 37 % ja kolmanneksi agility (31%). Mitään erityistä ei harrasta 16 % vastaajista.

Vain neljä prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 15 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Sekarotuiset koirat ovat terveempiä kuin rotukoirat”. Kriittisimmin asiaan suhtautuivat koiransa ulkomaiselta kasvattajalta hankkineet ja yli 10 koiraa omistaneet.

Oma kasvattaja ja rotujärjestö ensisijaiset tiedonlähteet

Kaikista vastaajista 97 prosenttia oli joskus hankkinut jonkin koiristaan kotimaiselta kasvattajalta, ulkomaiselta kasvattajalta 21 %, rescue-järjestön kautta kaksi prosenttia, kotimaisesta löytöeläintalosta prosentti ja muualta kolme prosenttia.

Kyselyn tuloksista tulee esille kasvattajan ja oman rotujärjestön ja -yhdistyksen tuki koiranomistajille. Rotujärjestön ja -yhdistyksen verkkosivut, tiedotteet ja some-kanavat ovat vastaajista 79 % tärkeitä tai erittäin tärkeitä koiriin, Kennelliittoon tai jäsenyyttä koskevan tiedon saamisessa.

Kennelliiton verkkosivut ja Koiramme-lehti koetaan keskimäärin yhtä tärkeiksi tiedonlähteiksi. Kennelliiton viestintäkanavista aktiivisimmin seurataan Koiramme-lehteä, jota lukee säännöllisesti 74 % vastaajista ja jota 70 % piti tärkeänä jäsenyyden kannalta.

80 % näkee Kennelliiton sopivan virallisen koirarekisterin pitäjäksi

Vastaajat kautta linjan suhtautuivat hyvin penseästi väittämään ”Kenen tahansa pitäisi saada hankkia koira”. Kaikista vastaajista täysin samaa mieltä väitteen kanssa oli vain kaksi prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä kuusi prosenttia. Vain prosentti ei osannut sanoa.

Alkuperältään tuntemattomien koirien tuontia Suomeen rajoittaisi 81 % vastaajista. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää syksyyn mennessä virallisen koira- ja kissarekisterin perustamisen mahdollisuuksia Suomessa.

Yli puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että Kennelliitto sopii hyvin Suomen ainoaksi viralliseksi koirarekisterin pitäjäksi ja 27 % jokseenkin samaa mieltä. Kaikkiaan siis 80 % vastanneista jäsenistä suhtautuu myönteisesti ajatukseen Kennelliiton tietojärjestelmäosaamisen hyödyntämisestä virallisen koirarekisterin perustamisessa.