Keräilijät kohtaavat – Emil Aaltosen kokoelma vierailee Tikanojan taidekodissa

–Näyttelyt valmistuivat jo maaliskuussa, mutta ne ovat odottaneet tähän saakka yleisöltä suljettuna. Nyt voimme avata museon 2.6. alkaen ja esitellä ne kesän yli, kertoo Vaasan kaupungin museoiden amanuenssi Anna Franck ilahtuneena.

Tampereella toiminut vuorineuvos ja kenkätehtailija Emil Aaltonen (1869–1949) keräsi 1910–1940 -luvuilla merkittävän taidekokoelman, joka koostuu 1800- ja 1900 -lukujen suomalaisista merkkiteoksista sekä vanhemmasta eurooppalaisesta taiteesta.

Aaltonen keräsi kokoelmaansa Tampereella samaan aikaan kuin Frithjof Tikanoja (1877-1964) ja Karl Hedman (1864-1931) kartuttivat omia kokoelmiaan Vaasassa. Aikalaistensa tavoin Aaltonen uskoi taiteen merkitykseen kansakunnan sivistäjänä ja henkisen pääoman kasvattajana.

–Aaltonen ja Hedman jopa kilpailivat pariin otteeseen samoista teoksista ja oli pienestä kiinni, ettei Werner Holmbergin Poppelikuja päätynyt osaksi Hedmanin kokoelmaa, kertoo Franck.

Kiinnostavan tarinan myötä näyttely sai nimekseen Poppelikuja ja muita teoksia Emil Aaltosen kokoelmasta, ja se on tehty yhteistyössä Tampereella Pyynikinlinnassa sijaitsevan Emil Aaltosen museon kanssa.

Näyttely on esillä Tikanojan taidekodissa 23.8. saakka, kaksi viikkoa suunniteltua pidempään.

Kansalliskuvia luonnosta, maaseudun elämästä ja ihmisistä

Kokoelmasta nousee esiin teemoja, jotka olivat Aaltoselle tärkeitä. Fennomaaninen ideologia kannusti keräilijää hankkimaan teoksia, jotka kuvasivat suomalaista luontoa tai maaseudun perinteistä elämää ja maisemia. Lisäksi häntä vetivät puoleensa kuvaukset ihmisistä.

–Nämä kaksi teemaa yhdistyvät Hugo Simbergin Lammastytössä, jossa taiteilija on kuvannut perheen 12-vuotiasta piikatyttöä navetan ovella karitsa sylissään, kertoo Anna Franck.

Aaltosen suosikkeihin kuuluivat muiden muassa Albert Edelfelt ja von Wrightin veljekset. Näyttelyssä nähdään lisäksi teoksia monilta tunnetuilta taiteilijoilta, kuten Gunnar Berndtson, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Venny Soldan-Brofeldt.

Aaltosen elämään kuului keskeisesti myös uskonnollisuus, johon liittyviä aiheita kokoelmasta löytyy runsaasti. Näyttelyssä on mukana Madonna-aiheisia teoksia 1500-luvulta 1800-luvulle.

Vaasalaiset keräilijät kuvina

Toinen avautuvista näyttelyistä, Keräilijällä kylässä Tikanojan taidekodin kolmannessa kerroksessa kertoo valokuvien kautta vaasalaisista keräilijöistä ja lähes katkeamattomana jatkuneesta keräilyn perinteestä, jolla on ollut merkittävä vaikutus kaupungin kulttuurielämälle.

–Näyttely esittelee sekä Emil Aaltosen aikalaiskeräilijöitä Vaasassa, että heidän jälkeensä vaikuttaneita keräilijöitä, kertoo näyttelyn toisena kuraattorina toiminut Nina Takala.

Näyttelyn pääosassa ovat Vaasan kaupungille vuonna 1951 taidekokoelmansa ja kotitalonsa lahjoittanut Frithjof Tikanoja ja vaasalaissyntyinen lääkäri Karl Hedman, jonka keräämä taide- ja antiikkikokoelma muodostaa nykyisin keskeisen osan Pohjanmaan museon kokoelmista.

Lisäksi näyttelyssä on kolme muuta vaasalaista keräilijää, jotka ovat suurlahjoituksen Suomen Kansallismuseoon tehnyt Herman Antell (1847–1893), suomalaista ja kansainvälistä modernia taidetta 1950–1980 -lukujen aikana merkittäväksi kokoelmaksi kerännyt Simo Kuntsi (1913–1984) sekä hammaslääkäri Lars Swanljung (s. 1944), jonka nykytaiteen kokoelma kasvoi yksityiskokoelmasta julkiseksi ja sisältää erityisesti 1990-luvun jälkeistä suomalaista ja pohjoismaista taidetta.

Näyttelyihin on suunniteltu elokuuksi oheisohjelmaa, joka järjestetään, jos olosuhteet ja museoita koskevat ohjeistukset sen sallivat.

Lehdistökuvat: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/udvqUtljPFvxZUJf/fo