Keramidit kertyvät ikääntyvään lihakseen – tutkijat löysivät uuden ikääntymismekanismin
Tutkijat ovat löytäneet uuden ikääntymiseen vaikuttavan mekanismin, sfingolipidi-rasvamolekyylit, joista tunnetuimpia ovat keramidit. Ne kertyvät lihakseen, heikentävät sen toimintaa ja vaikuttavat ikäihmisten toimintakykyyn. Löydökset rohkaisevat kehittämään potentiaalisia lääkeaineita.

Helsingin yliopiston ja Sveitsin Lausannen teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa selvisi, että ikääntyessä lihaskudokseen kertyy keramidi-rasvamolekyylejä, jotka heikentävät sen toimintaa. Keramideilla on tärkeä tehtävä ihon suojarakenteena ja niitä käytetään ihonhoitotuotteissa, mutta niiden merkitystä ikääntymisessä ei toistaiseksi ole varmasti tiedetty. Tutkimus julkaistiin Nature Aging -tiedelehdessä joulukuussa.
Tavallisesti ikääntyessä lihaskudoksen määrä pienenee ja toimintakyky heikkenee. Tutkijat havaitsivat nyt ensi kertaa, että kun ihminen ikääntyy, keramidien ja muiden sfingolipidi-rasvamolekyylien määrä lihaskudoksessa kasvaa. Tällä on merkitystä, koska sfingolipidit toimivat solun sisäisinä viestinviejinä.
”Sfingolipidien yhteys ikääntymiseen ja siihen liittyviin sairauksiin on laaja ja kiehtova aihe, koska ne välittävät useita erilaisia tehtäviä soluissa, kuten solunjakautumista, erilaistumista ja insuliinin signalointia”, kertoo lääketieteen tohtori Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta ja Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Keramidien vähentäminen paransi lihasvoimaa ja kantasolujen uusiutumiskykyä
Ensin tutkijat selvittivät, voisiko keramidien tuotannon estäminen soluissa pysäyttää ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa. He antoivat ikääntyville hiirille vatsaonteloon myriosiini-nimistä lääkeainetta, jonka tiedetään estävän keramidien tuotantoa muun muassa lihassoluissa. Myriosiini jarrutti hiirten lihaskatoa, säilytti niiden lihasvoimat ja paransi niiden tasapainoa ja juoksukykyä. Selvisi, että vaikutukset liittyivät kantasolujen toimintaan.
”Normaalisti lihasten kantasolujen määrä pienenee ikääntyessä. Havaitsimme, että kun keramidien tuotanto solussa estetään, lihaksen kantasolujen määrä ja niiden toimintakyky pysyivät lähes ennallaan”, kertoo professori Johan Auwerx Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Myriosiinia saaneilla hiirillä kantasolut erilaistuivat tehokkaammin kypsiksi lihassyiksi ja lisäsivät lihasvoimaa ja -nopeutta ylläpitävien valkoisten lihassyiden määrää.
Keskeinen merkitys myös ihmisen ikääntymisessä
Lopuksi tutkijat halusivat tietää, voisiko keramidien muodostumisen estäminen ehkäistä lihaskatoa myös ihmisissä. Tutkijat hyödynsivät tuhansia verinäytteitä, joita oli kerätty laajassa Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksessa 70–80-vuotiailta helsinkiläisiltä. Tutkijat havaitsivat, että 25 prosentilla tutkittavista oli geenimuoto, jolla oli sama vaikutus kuin myriosiinilla, eli se vähensi keramideja lihaksessa.
”Näillä ikäihmisillä, joilla oli geneettinen mekanismi keramidien vähentämiseksi lihaskudoksessa, käsivoimat olivat parantuneet ja he pystyivät kävelemään pidempiä matkoja ja nousemaan helpommin tuolista. Tästä voi päätellä, että sfingolipidien tuotantoa estävä lääke voisi olla tehokas myös ihmisissä”, kertovat Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksesta vastanneet Helsingin yliopiston professorit Jari Lahti ja Johan Eriksson.
Tutkimus avaa uuden tutkimussuunnan keramidien ja muiden sfingolipidien vaikutuksesta ikääntymiseen, ja löydökset rohkaisevat kehittämään potentiaalisia lääkeaineita myös ihmisille.
Artikkeli:
Laurila, PP., Wohlwend, M., Imamura de Lima, T. et al. Sphingolipids accumulate in aged muscle, and their reduction counteracts sarcopenia. Nat Aging (2022). https://doi.org/10.1038/s43587-022-00309-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkka-Pekka Laurila
Lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto ja École Polytechnique Fédérale de Lausanne
pirkka-pekka.laurila@helsinki.fi
Puh. 050 352 1235
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua26.1.2023 08:51:21 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorion mittaukset näyttävät selvästi, että aina kun desinfiointiin käytettävät UV-lamput syttyivät, sekä kaasujen että pienhiukkasten pitoisuudet nousivat huomattavasti. Pitoisuudet palasivat alkuperäiselle tasolle vasta noin 30–40 minuutin kuluttua UV-lamppujen sammuttamisesta.
Valosaaste häiritsee kiiltomatojen loistetta ja lisääntymistä25.1.2023 08:15:00 EET | Tiedote
Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeämpi yö. Valosaasteen takia luonnollinen pimeä on kuitenkin hupeneva luonnonvara. Mitä tapahtuu pimeästä riippuvaisille lajeille, jos yötä ei enää tule? Christina Elgert tutki väitöskirjassaan, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen loisteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme