Lapinjärven kunta

Kertomus Lapinjärveltä, missä perimätieto ja rituaalit ovat liittynet vahvasti paikallisväestön elämään

Jaa
Elämme vuotta 1920, jolloin metsät olivat soisia sekä polkurikkaita. Raittiusliikkeet ovat viemässä Suomea kohti totaalista raittiutta. Kieltolaki alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta (29/1917) oli astunut voimaan 1.6.1919. Ainoastaan aineet lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin olivat sallittuja, kuten myös viinin tarjoaminen ehtoollisella kirkossa.
Tänä päivänä Lapinjärven kartta on kovin erinäköinen kuin satoja vuosia sitten, mutta perimätiedon mukana kulkevat edelleen esimerkiksi paikkojen nimet. Tornikalliolla sijaitsee Unescon maailmanperintökohde – Struvenketjun mittauspiste.
Tänä päivänä Lapinjärven kartta on kovin erinäköinen kuin satoja vuosia sitten, mutta perimätiedon mukana kulkevat edelleen esimerkiksi paikkojen nimet. Tornikalliolla sijaitsee Unescon maailmanperintökohde – Struvenketjun mittauspiste.

Mennäänkö katsomaan ukkoja? Nuoret ovat veistämässä heinäseipäitä, kun he päättävät käydä Ruotsinpyhtään vastaisella kunnanrajalla. Pojat ohittavat Kaimakiven sanoen "Goddag Kaimasten" ja jokainen heittää pienen kiven laakean Kaimakiven päälle. Päivästä tulee hyvä. Kerrottiin, että ennen vanhaan samannimiset henkilöt "kaimat" kävivät viskomassa yhteisen kiven Kaimakiven päälle. Kaimakiven päällä on jo nyt suuri kasa erikokoisia kiviä.

Kunnanrajalla oleva Lindkosken ikivanha kirkkopolku on saanut uusia tallaajia. He matkaavat etelästä Pakusteinin suuntaan, jonne kyläläiset olivat paenneet henkensä edestä jo ns. pitkän vihan aikana. Ohi kävelee kymmeniä vahvoja ja hiljaisia ukkoja kantaen mukanaan suuria 10 litran kanistereita ja muutamien kantajan takin alla pilkahtaa pistoolinkotelo. Polku on kivikkoinen ja eteneminen on hidasta. Muinoin vain lyhyen vaellusmatkan päässä kivikkoisuus koitui nuoren vastavihityn naisen kohtaloksi, kun hän paluumatkalla vihkiäisistään putosi hevosen selästä. Vihkimisjuhla muuttui surujuhlaksi. Suuret suoalueet olivat mitä parhaimpia reittejä lumisina talvina, mutta kesäisin eteneminen kivikkoisissa rinteissä mäenlaesta seuraavalle, oli erittäin hidasta ja vaivalloista. Korkeimmista mäistä näkyi kauas. Kaukana horisontissa näkyi monen entisajan päämäärä, Pyhtään kirkontorni.

Ikivanhat polut puikkelehtivat kivien välistä, kohti Ahvenkoskea sekä suurta rantatietä, joka etenkin ennen Turun rauhaa 1743 ja Loviisan kaupungin perustamista oli suuressa käytössä monestakin eri syystä. Bisahöjdenin laelta, neljän kylän rajakiveltä, näkyy lounaassa savua ja asutusta.

Omatoiminen Norrvikin tila toimii monen ohikulkumatkalla olevan yöpymispaikkana. Norrvikiin ei ole tieyhteyttä, joten tilan omatoimisuus on lähes elinehto. Tällä 10 hehtaaria viljelymaata omaavalla tilalla oli harvemmin ruoan puutetta ja tunnettua oli, että tilalta pystyi pulavuosinakin saamaan ruokaa. Miten tällainen tila on rakentunut tänne keskelle korpea, ihmettelee moni. Se on sitten pitkääkin pitempi tarina. Tilan perustajan Gustaf Johansson “Mosa Gustan” tunnettu elämäntyö alkoi vuonna 1885 hänen ollessaan jo iäkäs 51-vuotias. Käsivoimalla hän aloitti soiden kuivattamisen. Mosa Gusta asui alkuajan risumajassa ennen kun sai suon kuivattamisen ohella valmiiksi riihen. Ensimmäisten vuosien sadot vei routa, mutta sitkeä Mosa Gusta päätti vielä kerran aloittaa alusta, viereisessä suossa. Ahkera työnteko palkittiin. Vaimo ja lapsetkin muuttivat Norrvikiin ja tilasta tuli pian omatoiminen. Tarina, jota muistellaan vuosisadankin päästä on syntynyt.

Kertomukset ja tarinat ovat erittäin tunnepitoisia. Kuunnelkaa, kertokaa ja eläytykää. Oppikaa se tapa jolla jo vuosisatojen aikana on kerrottu tarinoita. Pysähtykää hetkeksi, luokaa sopiva tunnelma, istahtakaa nuotion äärelle, kertokaa tarinanne tavalla, jolla lapsenlapsetkin innostuvat kertomaan tarinaa eteenpäin. Se mikä on uutta tänään on jo huomenna historiaa. Ehkä jonain päivänä Lapinjärven luonnossa voi retkeillä näiden vanhojen perimätietojen siivittämänä, kertoo Lapinjärven kunnan kirkko- ja pirtupolkukertomuksia dokumentoinut Esa Huttunen.

Lapinjärven kunta on saanut Kirkko- ja pirtupolkuihin liittyvät perimätiedon taltiointiin ja liikunnan lisäämiseen avustusta Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tänä päivänä Lapinjärven kartta on kovin erinäköinen kuin satoja vuosia sitten, mutta perimätiedon mukana kulkevat edelleen esimerkiksi paikkojen nimet. Tornikalliolla sijaitsee Unescon maailmanperintökohde – Struvenketjun mittauspiste.
Tänä päivänä Lapinjärven kartta on kovin erinäköinen kuin satoja vuosia sitten, mutta perimätiedon mukana kulkevat edelleen esimerkiksi paikkojen nimet. Tornikalliolla sijaitsee Unescon maailmanperintökohde – Struvenketjun mittauspiste.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Lapinjärven kunta
Lapinjärven kunta
Lapinjärventie 20
07800 LAPINJÄRVI

019 510 860http://www.lapinjarvi.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lapinjärven kunta

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye